Sydän- ja keuhkosairauksien tutkimukset
Kliininen tutkimusyksikkö toimii kiinteänä osana Sydän- ja keuhkokeskusta. Yksikössä tutkitaan sydän- ja keuhkosairauksien hoitoa. Teemme tutkimusta uusilla, vielä tutkimusvaiheessa olevilla lääkkeillä sekä perustutkimusta, joka vastaa kysymyksiin taudin synnystä ja kehityksestä. Tutkimukset liittyvät kansainvälisiin yhteistöihin, lääketeollisuuteen tai tutkijoiden omiin havaintoihin.
Kliininen tutkimusyksikkö on perustettu vuoden 2022 alussa. Yksikön tavoitteena on antaa parempaa hoitoa sydän- ja keuhkosairauspotilaille. Tutkimusyksikkö yhdistää ja palvelee potilaita, heitä hoitavaa henkilökuntaa, tutkijoita ja innovatiivista teollisuutta. Tutkimusyksikössä toimii tällä hetkellä yksi tutkimuskoordinaattori ja kolme tutkimushoitajaa sekä useita tutkijoita. Tutkimusten määrä on voimakkaassa kasvussa.
Tutkimuspotilaita rekrytoidaan tutkimuksiin Meilahden sairaalan klinikoilta ja Biopankista sekä lehti-ilmoituksilla, riippuen tutkimusasetelmasta.
Tutkimusyksikön toiminnasta vastaa Sydän- ja keuhkokeskus ja henkilöstöä johtaa sen tutkimus- ja opetusjohtaja. Tutkimuksen koordinaatiosta vastaa tutkimuskoordinaattori.
Tutkimuksemme
Kardiologian linjalla toimii useita akateemisia, Helsingin yliopiston tutkimusryhmiä. Alla olevista linkeistä löydät aihealueittain tutkimusryhmiä ja heidän yhteystietojaan. Kardiologian linjalla tutkitaan sydänsairauksia laaja-alaisesti molekyylibiologiasta epidemiologiaan, teemme myös laite- ja lääketutkimuksia. Tutkimusaiheina ovat mm. sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, läppäsairaudet, rytmihäiriöt, tulehdukselliset sydänsairaudet ja geneettiset sydänsairaudet.
Kardiologian linja kuuluu seuraaviin European Reference Network (ERN) -verkoston sydänsairauksien työryhmiin (ERN GUARD-heart):
- Familial Cardiomyopathies
- Familial Electrical Diseases
- Special Electrophysiology Conditions in Children
- Congenital Heart Disease & Other Rare Cardiac Disease
Sepelvaltimotaudin tutkimuksia
Tutkimme sepelvaltimotautia monipuolisesti: teemme lääketutkimuksia, selvitämme sepelvaltimotaudin syitä liittyen immunologiaan ja molekyyligenetiikkaan. Käytämme tekoälypohjaisia analyysimenetelmiä näytteiden tutkimiseen.
Coroprevention-tutkimus
Olemme vastuussa Euroopan-laajuisen Coroprevention-tutkimuksen kliinisestä osasta.
Päätutkija: Juha Sinisalo
Muita kardiologisia tutkimuksia
Sydänperäistä äkkikuolemaa ennustavat EKG-muutokset
Päätutkija: Aapo Aro
Perinnölliset kardiomyopatiat
Perinnöllisiin sydänlihassairauksiin kohdistuvissa tutkimushankkeissa tutkitaan kardiomyopatioiden genetiikkaa, epidemiologiaa ja hoitoja.
Päätutkija: Tiina Heliö
Tutustu valmistuneisiin kardiologisiin tutkimuksiimme Helsingin yliopiston sivulla
Keuhkosairauksien linjalla toimii useita akateemisia, Helsingin yliopiston tutkimusryhmiä. Alla olevista linkeistä löydät aihealueittain tutkimusryhmiä ja heidän yhteystietojaan. Keuhkosairauksilla tutkitaan idiopaattista keuhkofibroosia, keuhkoahtaumatautia, vaikeaa astmaa, uniapneaa, pulmonaalista hypertensiota, keuhkonsiirtoa ja keuhkosyöpää.
HUS keuhkosairauksien linja on vuoden 2021 lopulla liittynyt European reference network (ERN) verkoston keuhkosairauksien työryhmiin. Verkoston kautta on mahdollista konsultoida eurooppalaisia kollegoita kliinisiin ongelmiin liittyen ja osallistua yhteiseurooppalaisiin tutkimuksiin.
FinnishIPF
Idiopaattisen keuhkofibroosin molekyylibiologiaa, genetiikkaa ja epidemiologiaa sekä potilaiden elämänlaatua selvittävä tutkimus. Tutkimusryhmän on perustanut Marjukka Myllärniemi ja siinä työskentelee useita päätutkijoita.
Lung Factor | University of Helsinki
Astma, allergiset ja obstruktiiviset keuhkosairaudet, bronkiektasiat
kliinisiä ja epidemiologisia tutkimuksia
Päätutkija: Paula Kauppi
Hengitysvajaustutkimukset
Hengitysvajauksen ja sen hoidon prevalenssia sekä potilaiden elämänlaatua selvittävä tutkimus HUSissa ja Suomessa
Päätutkija: Hanna-Riikka Kreivi
Kliininen keuhkonsiirtotutkimus, kroonisen hyljintäreaktion riskitekijöiden kartoitus
Päätutkija: Jussi Tikkanen
Keuhkosairauksiin liittyvien kansantautien (astma, COPD, uniapnea) epidemiologinen tutkimus väestötasolla
Päätutkija: Tiina Mattila
Elektronisen stetoskoopin käyttö äänisignaalien tunnistus- ja seulonta-algoritmien kehittämiseksi
Tavoitteena on luoda menetelmiä, joilla on mahdollista automaattisesti erotella patologiset, kullekin keuhkosairaudelle tyypilliset poikkeavat hengitysäänet. Projekti keskittyy COVID-19:n ja sen riskiryhmien, kroonisten keuhkosairauksien, potilaiden tutkimiseen.
Päätutkijat: Witold Mazur ja Ilkka Jaakkola
Tutustu valmistuneisiin keuhkosairauksien tutkimuksiimme Helsingin yliopiston sivulla
Elinluovuttajan simvastatiinihoito (SIMVA)
Randomoidussa prospektiivisessa tutkimuksessa selvitetään aivokuolleelle elinluovuttajalle annetun simvastatiiniannoksen suojaavaa vaikutusta sydänsiirteen vastaanottajissa. Elinluovuttajista ja siirteen vastaanottajista kerätyistä veri- ja kudosnäytteistä tutkitaan multiomiikan menetelmin siirteen vastaanottajan selviämiseen vaikuttavia tekijöitä.
Päätutkija: Karl Lemström
Transplantation Laboratory | University of Helsinki
Sydänsiirteen vastaanottajan nestebiopsia (EMBIO)
Prospektiivisessa observointitutkimuksessa mitataan sydänsiirteen vastaanottajan verestä luovuttajaperäisen soluvapaan DNA:n osuutta ja arvioidaan tämän käyttökelpoisuutta merkkinä hyljintäreaktiosta verrattuna sydänlihaskoepalasta tehtyyn kudosnäytetutkimukseen.
Päätutkija: Karl Lemström
Transplantation Laboratory | University of Helsinki
Etäiskeeminen esikäsittely elinsiirteen suojaamisessa (RIP-TRANS)
Tutkimuksessa selvitetään reisimansetilla toteutetun aivokuolleen elinluovuttajan etäiskeemisen esikäsittelyn vaikutusta elinsiirteen vastaanottajassa. Tutkimus tehdään yhteistyössä elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan kanssa, vastaamme sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden osatutkimuksesta.
Päätutkija: Karl Lemström
Transplantation Laboratory | University of Helsinki
Tekoäly sydänkirurgiassa
Tutkimuksessa selvitetään tekoälyalgoritmien avulla sydänkirurgisten komplikaatioiden ennustamista yhteistyössä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimus käsittää 6 000 sydänleikatun potilaan kaikki tiedot pseudonymisoituna leikkaussalista ja tehohoitojaksolta diagnoosien, toimenpiteiden, elintoimintojen, hoitoaikojen, annettujen nesteiden ja lääkkeiden osalta.
Päätutkija: Simo Syrjälä
Transplantation Laboratory | University of Helsinki
Tekoälyn käyttö sydänsiirteen hylijntäreaktion tunnistamisessa
Tutkimuksessa opetetaan Aiforian kuvantunnistusalgoritmille sydänsiirtopotilaiden sydänlihaskoepalojen histologisista värjäyksistä ominaisuuksia, joiden mittaaminen on ihmiselle mahdotonta. Tutkimuksessa hyödynnetään yli 4 000 digitalisoitua histologista näytettä selvittämään opetettujen piirteiden yhteyttä hyljintäreaktioihin ja potilaan ennusteeseen.
Päätutkija: Simo Syrjälä
Transplantation Laboratory | University of Helsinki
Ekstrasellulaarivesikkelien rooli keuhkonsiirtopotilailla
Tutkimuksessa on eristetty aivokuolleiden elinluovuttajien ja keuhkonsiirteen saaneiden potilaiden verestä ekstrasellulaarivesikkeleitä, joiden sisältämän geneettisen viestin vaikutuksia selvitetään potilaan hylkimisreaktioiden ja selviämisen ennustamiseksi.
Päätutkija: Karl Lemström
Transplantation Laboratory | University of Helsinki
Hyljinnänestolääkitys keuhkonsiirron jälkeen (ScanCLAD-tutkimus)
Tutkimus on tutkijalähtöinen, avoin, satunnaistettu, kontrolloitu, pohjoismainen monikeskustutkimus, jossa selvitetään, vähentääkö takrolimuusi kerran päivässä annosteltuna keuhkosiirteen kroonisen hyljinnän ilmaantuvuutta kolmen vuoden seurantajakson aikana verrattuna siklosporiiniin kahdesti päivässä annosteltuna.
Päätutkija: Peter Raivio
Tietokonetomografia keuhkonsiirron jälkeisen kroonisen hyljinnän diagnostiikassa
Tutkimuksessa selvitetään keuhkojen tietokonetomografiaan perustuvan volumetrian arvoa keuhkonsiirron jälkeisen kroonisen hyljinnän alatyyppien, BOS ja RAS, diagnostiikassa vertaamalla sitä pletysmografiseen keuhkojen tilavuusmittaukseen. Lisäksi tutkitaan keuhkojen tiheysmittauksen ja tietokonetomografian morfologisten löydösten merkitystä kroonisen hyljinnän diagnostiikassa.
Päätutkija: Peter Raivio
Modernit kuvantamismenetelmät iskeemisessä hiippaläppävuodossa (MISCHA-tutkimus)
Tutkimuksessa selvitetään moderneilla kuvantamismenetelmillä (sydämen lepo- ja rasitusultraäänitutkimus, magneettikuvaus ja positroniemissiotomografia) sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilailla, joilla on funktionaalinen hiippaläppävuoto mm. seuraavia seikkoja: nystylihasten leikkausta edeltävää ja leikkauksen jälkeistä kudosviabiliteettia, nystylihasten anatomian, sijainnin ja synkronian vaikutusta funktionaalisen hiippaläppävuodon asteeseen sekä leikkauksen jälkeisen hiippaläppävuodon asteen ennustekijöitä.
Päätutkija: Peter Raivio
Aortan dissekoituman ennustetekijät magneettikuvauksen 4D-virtausmittauksessa
Tutkimuksessa selvitetään aortan magneettikuvauksen 4D-virtausmittaukseen liittyviä tekijöitä, jotka ennustavat aortan dissekoituman etenemistä, operatiivisen hoidon tarvetta tai kuolemaa.
Päätutkija: Peter Raivio
Sydämen happipitoisuuden seuranta avosydänleikkauksen aikana (Safe-op 1.0)
Tutkimuksessa selvitetään uudentyyppisen sydämen happivarantoa ja metaboliaa monitoroivan sensorin turvallisuutta, käytettävyyttä sekä toiminnallisuutta.
Päätutkija: Peter Raivio
Verihiutaleiden kaksoisesto tikagrelorilla ja ASA:lla kiireellisen sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeisen ennusteen parantamiseksi (TACSI-tutkimus)
Tutkimus on tutkijalähtöinen, avoin, satunnaistettu, pohjoismainen monikeskustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, ehkäiseekö tikagrelorin ja aspiriinin yhteisannostelu akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän vuoksi suoritetun kiireellisen sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeen kuolleisuutta, aivoinfarkteja, sydäninfarkteja ja uusia revaskularisaatioita 12 kuukauden seurannassa pelkkään aspiriini-lääkitykseen verrattuna.
Päätutkija: Peter Raivio
Tutustu valmistuneisiin sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimuksiimme Helsingin yliopiston sivulla
Nergia-aineenvaihdunnan häiriöt syöpäkakesiassa
Päätutkija: Jari Räsänen
Virtuaalitodellisuus keuhkokirurgian laadun parantamisessa (3-D suunnittelu)
Päätutkija: Jari Räsänen
Rintakehän alueen kudos- ja solututkimus
Tutkimuksessa selvitetään rintakehän alueen (hengitystiet, keuhko, keuhkopussi, välikarsina, ruokatorvi) muutosten ominaispiirteitä ja geenimuutoksia.
Päätutkija: Ilkka Ilonen
Potilas, oletko kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen? Ota yhteyttä tutkimuskoordinaattori Eva Sutiseen: p. 050 427 1113, eva.sutinen@hus.fi
Yhteistyökumppani, oletko kiinnostunut yhteistyöstä lääketutkimuksesta tai esimerkiksi tietoallastutkimuksesta? Ota yhteyttä: HeartAndLungResearch@hus.fi
Opiskelija, oletko kiinnostunut tutkimuksesta tai syventävien opintojen tekemisestä? Ota yhteyttä alan professoriin tai tutkijoihin: Juha Sinisalo, Marjukka Myllärniemi, Karl Lemström
Yhteistyössä
Helsingin Biopankki (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
Hyödynnämme tutkimuksissamme biopankkiin tallennettuja näytteitä ja tietovarantoja. Lue lisää biopankkitoiminnasta Helsingin Biopankin sivuilta. Samalla voit tehdä vapaaehtoisen biopankkisuostumuksen ja antaa luvan tallettaa näytteesi biopankkiin.
Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksikkö (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksikkö (TOY) vahvistaa huippututkimusta kohdennetuilla tutkimusohjelmilla, joissa tutkitaan ihmisen terveyden suurimpia haasteita.
Eteläinen syöpäkeskus FICAN South (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
Eteläinen syöpäkeskus eli FICAN South edistää syöpätutkimusta Etelä-Suomen alueella sekä koordioi syövän hoitoa ja diagnostiikkaa.
iCAN - Digitaalinen yksilöllistetty syöpälääketiede (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
iCAN-tutkimushankkeen tavoitteena on parantaa syöpäpotilaiden hoitoa ja tukea korkealaatuisesta syöpätutkimuksesta kumpuavien uusien innovaatioiden kehitystä.
THL Biopankki (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
THL Biopankki edistää terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta.
E3 Pandemic Response Enterprise Solutions (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions -hankkeessa tieteen ja teknologian avulla luodaan tehokkaita vastatoimia estämään uusien tartuntatautien leviämistä.
Eurooppalaiset osaamisverkostot (European Reference Networks – ERN) (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
Eurooppalaisen osaamisverkoston jäsenet konsultoivat verkoston muita asiantuntijoita ja jakavat tietoa diagnosoinnin ja hoidon suunnittelun tueksi.
Eurooppalaiset osaamisverkostot - ERN GUARD-Heart (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
ERN GUARD-Heart on sydänsairauksiin keskittynyt osaamisverkosto, joka pyrkii helpottamaan harvinaisten ja vaikeiden sydänsairauksien diagnosointia ja niitä sairastavien aikuisten ja lasten hoitoon pääsyä Euroopan unionissa.
Eurooppalaiset osaamisverkostot - ERN-LUNG (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
ERN-LUNG auttaa ja tukee ihmisiä, joilla on jokin harvinainen keuhkosairaus.
Sydän- ja keuhkosairauksien tutkimusyksikkö
Kliininen tutkimusyksikkö toimii kiinteänä osana Sydän- ja keuhkokeskusta. Teemme yhteistyötä lääkeyritysten ja eurooppalaisten tutkimuskeskusten kanssa.