Elinsiirtokoordinaattori Sinin käsissä kulkee mahdollisuus uuteen elämään – ”Hienointa on nähdä, kuinka ihminen saa toimintakykynsä takaisin”

Ihmisen sydän ja keuhkot säilyvät siirtokelpoisina vain muutaman tunnin. 

Siksi aikapaineen hallinta ja rautainen organisointikyky ovat elinsiirtokoordinaattori Sini Puputin parhaat valtit hänen jokapäiväisessä työssään. 

HUSin elinsiirtokeskus on Suomen ainoa, ja Sinin tiimin koordinoitavana HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksella ovat kaikki Suomessa tapahtuvat sydän- ja keuhkonsiirrot. Vuonna 2020 sydämensiirtoja tehtiin 22, keuhkonsiirtoja 21.

Näistä siirroista 90 prosenttia onneksi onnistuu – ja onnistumisissa elinsiirtokoordinaattoreiden työllä on keskeinen merkitys.

Elinsiirron koordinointi vaatii organisointikykyä ja rautaisia hermoja

“Päätehtävämme on varmistaa, ettei siirtoprosessissa mikään tapahdu liian aikaisin tai liian myöhään. Pahimmassa tapauksessa elimet voivat vahingoittua esimerkiksi verenkierron puutteen takia. Prosessin organisoinnissa on siis aikamoinen vastuu", Sini toteaa.

Koska elinsiirrossa on aina mukana kaksi osapuolta, luovuttaja ja vastaanottaja, vaatii siirtoprosessi koordinointia luovuttajasairaalan ja Meilahden välillä. Käytännössä tämä edellyttää elinsiirtokoordinaattorilta täsmällistä aikataulutusta, kuljetusten järjestämistä sekä teho-osastojen, leikkaussalin ja vuodeosaston jatkuvaa informointia.

Valmistelujen jälkeen elinluovutus- ja elinsiirtoleikkaukset voivat alkaa tahoillaan. Sini lähtee mukaan luovuttajasairaalaan ja on puhelinyhteydessä molempiin leikkaussaleihin koko matkan ajan. 

Elinsiirtokoordinaattorin on huolehdittava tarkasti aikataulun etenemisestä, jotta luovuttajan sydän tai keuhkot saapuvat Meilahteen oikeaan aikaan. 

Onnistuneen siirron jälkeen paineistettu tilanne raukeaa, ja Sinin rautaiset hermot saavat taas levähtää.

Akuutti hoito ja mielenkiintoiset potilastapaukset sytyttivät kipinän

Sini on tehnyt yli kymmenvuotisen sairaanhoitajan uransa kokonaan HUSissa. Jo opintojen aikana tutuiksi tulivat harjoittelun kautta muun muassa korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto, kardiologian vuodeosasto sekä plastiikkakirurgian leikkaussali.

"Harjoittelujen kautta pääsin jo tietyllä tapaa taloon sisään. Näin, millaisia osastoja ja uramahdollisuuksia täällä on tarjolla, ja niiden myötä alkoi löytyä itseä eniten kiinnostava erikoisala", Sini pohtii.

Oma suunta alkoi hahmottua Sinille erityisesti opintojen viimeisten, sydänkirurgisella osastolla ja traumateholla suoritettujen harjoitteluiden myötä.

Akuutin hoidon nopeatempoinen ympäristö ja mielenkiintoiset potilastapaukset kiehtoivat, ja valmistumisen kynnyksellä tulevalle sairaanhoitajalle oli jo käynyt selväksi, että hän haluaa työllistyä nimenomaan teho-osastolle.

"Kävi niin onnellisesti, että sain työtarjouksen sekä trauma- että sydänteholta. Jo opintojen aikana minulla oli herännyt kiinnostus sydänsairauksiin ja sydänteho oli tuntunut harjoittelupaikoista omimmalta, ja niin siitä tuli myös ensimmäinen työpaikkani sairaanhoitajana", Sini kertaa.

Perehdytys aloitettiin ennen kuin Sini oli virallisesti edes valmistunut, ja sairaanhoitajan paperit saatuaan hän pääsikin jo tekemään töitä itsenäisesti. Ensimmäisen vuoden aikana Sini sai ensikosketuksensa myös sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden hoitoon.

"Sydänteho oli mitä mahtavin työpaikka vastavalmistuneen sairaanhoitajan näkökulmasta. Siellä sai valtavan hyvän perehdytyksen ja tehohoidossa oppi kaiken hengityksestä, verenkierrosta ja siitä, miten ihmiskehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen", Sini kiittelee.

Sinille paras tapa palautua työstä on liikunta – lenkkeily, salilla käynti, jooga ja pilates. Sen lisäksi tukena ovat myös oma perhe ja ystävät.

Työnkuvan monipuolisuus yllätti

Sini viihtyi sairaanhoitajauransa ensimmäisessä työpaikassa sydänteholla peräti kahdeksan vuotta, kasvaen ja kehittyen yhä rautaisemmaksi sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden hoidon asiantuntijaksi.

Kehittymisen myötä myös vastuualueet kasvoivat, ja Sini pääsi toimimaan osaston vastaavana hoitajana ja vastuuhenkilönä kyseisen potilasryhmän hoidossa.

"Halusin perehtyä sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden hoitoon yhä enemmän, ja sainkin hyvin tukea siihen myös HUSilta. Pääsin käymään koulutuksissa ja syventämään osaamistani. Sain myös kouluttaa uusia osaajia näiden potilaiden hoitoon."

Hakeminen elinsiirtokoordinaattoriksi oli kytenyt Sinin mielessä jo aiemmin, mutta paikan auettua kolme vuotta sitten hän tunsi ajan olevan viimein kypsä uusille haasteille teho-osaston ulkopuolella. Sini sai paikan ja pääsi jatkamaan kehittymistä uudessa tehtävässä.

"Aluksi kuljin useamman kuukauden kokeneemman kollegan matkassa. Kävin myös erilaisissa koulutuksissa, mutta tärkeimmät opit ovat kuitenkin tulleet käytännössä. Molemmat kollegani ovat tehneet jo pitkän uran elinsiirtokoordinaattoreina, ja heistä on ollut aivan valtava tuki oman matkani varrella", Sini kiittelee.

Elinsiirtokoordinaattorin työn monipuolisuus on yllättänyt Sinin itsensäkin. Suureksi osaksi arki koostuu tavanomaisesta poliklinikkatyöstä, kuten potilaiden ohjaamisesta, labratulosten tarkastamisesta ja yhteydenpidosta potilaisiin.

Joka kolmas viikko puolestaan päivystetään elinsiirtoja, sydämen apupumppuhoitoja ja potilaiden hätätilanteita varten. Päivystysvuorossa tehtävät vaihtelevat suuresti sen mukaan, kuinka paljon tilanteita kulloinkin sattuu eteen.

"Jälkikäteen ajateltuna en kyllä itsekään ihan tarkalleen tiennyt, mihin ryhdyin, kun hain elinsiirtokoordinaattoriksi. Tuolloin minulla ei ollut vielä juurikaan käsitystä siitä, kuinka laajasta työnkuvasta on kyse. On välillä hankalaa kuvata kaverillekaan, mitä kaikkea elinsiirtokoordinaattorin työhön kuuluu", Sini muistelee nauraen.

Työn merkityksen näkee potilaiden toimintakyvyn palautumisessa

Sinin ydintiimissä toinen toistaan tukevat kolme elinsiirtokoordinaattoria, sihteeri sekä kaksi sairaanhoitajaa. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti keuhkolääkäreiden, kardiologien ja kirurgien kanssa.

"On iso vahvuus, että meillä on hyvä porukka, jossa työskennellä. Tekemämme työ on Suomen mittakaavassa ainutlaatuista, ja siten koen saavani työskennellä kotimaan huippujen kanssa. Kommunikaatiomme pelaa, joskaan yhteentörmäyksiltäkään ei aina voida välttyä. Yhdessä pääsemme kuitenkin lopulta aina eteenpäin", Sini pohtii.

Kollegoista on suuri apu myös siinä, ettei työkuorma pääse kasvamaan liian raskaaksi ja arjessa jää aikaa myös hektisestä työstä palautumiselle. Päivystysvuoroja vaihdellaan tarpeen tullen, ja toisten jaksamisesta pidetään huolta.

"Erityisesti päivystysviikot saattavat olla aika hektisiä ja kuormittavia, jos elinsiirtoja sattuu samalle viikolle useampia, ja silloin saattavat yöunetkin jäädä vähäisiksi. Kollegoiden tukemana työn ja vapaa-ajan tasapainoa on kuitenkin ollut toistaiseksi helppo pitää yllä."

Vastapainoa työn vaativuudelle tuo myös tunne sen merkityksellisyydestä. Elinsiirtokoordinaattori on läheisesti mukana potilaan koko hoitoprosessissa. Sykähdyttävintä työssä on nähdä, kuinka potilaan toimintakyky alkaa jälleen parantua odotetun elinsiirron jälkeen.

"Joskus potilas saattaa joutua odottamaan sydän- tai keuhkonsiirtoa useamman vuoden. Odotusaikana olemme potilaisiin varsin tiiviisti yhteydessä, ja sinä aikana näkee hyvin läheltä heidän toimintakykynsä ja elämänlaatunsa heikkenemisen. Hienointa on nähdä onnistuneen elinsiirron jälkeen, kuinka ihminen saa elämänsä tietyllä tapaa takaisin."

"Jatkuvaa tietojen ja taitojen kehittämistä"

Koska elinsiirtotoiminta on Suomessa keskittynyt HUSiin, on vertailukohtia toiminnalle vaikea löytää kotimaan rajojen sisäpuolelta. Yhteistyötä tehdäänkin tiiviisti muiden pohjoismaiden kanssa ja oppeja haetaan myös maailmalta.

"Viime keväänä vierailimme Floridassa kansainvälisessä sydän- ja keuhkonsiirtokonferenssissa. Tällaiset matkat ovat todella avartavia ja niiltä saa aina mukaan uusia ideoita – ja toisaalta näkee myös sen, missä me Suomessa olemme hyviä ja muita edellä. Esimerkiksi sähköisen asioinnin palvelut ovat meillä Suomessa hyvin edistyksellisiä."

Sini onkin päässyt hyppäämään sähköisten terveyspalveluiden kehitystyöhön myös itse. Hän on ollut tiiviisti mukana luomassa Elinsiirtotaloa, joka on osa laajempaa erikoissairaanhoidon verkkopalvelua, Terveyskylää. Palvelun tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea sekä potilaille että elinsiirtojen parissa työskenteleville ammattilaisille.

"Elinsiirtotaloon olen paitsi tuottanut sisältöjä keuhkolääkäreiden, kardiologien ja kirurgien kanssa, myös itse syöttänyt tiedot ja valinnut kuvat alustaan. Projekti jatkuu edelleen, ja nyt työstämme sen asiantuntijoille suunnattua puolta", Sini kertoo.

Vaihteleva työnkuva ja uuden oppiminen pitää otteessaan, ja Sini uskookin viihtyvänsä nykyisessä roolissaan vielä pitkään.

"Minut on imaistu mukaan monenlaisiin projekteihin – pelkkää elinsiirtokoordinaattorin työtä tämä ei siis suinkaan ole. Uusien haasteiden pariin hakeutumista ei ole tarvinnut vielä miettiä. Työni on vielä kolmen vuoden jälkeenkin jatkuvaa tietojen ja taitojen kehittämistä ja syventämistä."

Teksti ja kuvat: Janita Lindström

 

Katso kaikki avoimet työpaikkamme

Lue lisää uratarinoita