Harjoittelua kaiken varalta
Asiasanat:Johanna Tölli auttaa valmistautumaan tilanteisiin, joissa on toimittava nopeasti. Simulaatiokätilölle hätätilanteiden harjoittelu on syntymän ihmeen kunnioittamista.
Johanna Tölli korostaa hyvän kommunikaation tärkeyttä hätätilanteissa. Kun vaaditaan nopeaa toimintaa ja kyseessä on ihmishenki, ei ole tilaa yksilösuorituksille.
Naistentautien ja synnytysten simulaatiokouluttaja, kätilö Johanna Tölli jäljittelee työkseen todellisuutta. Lavastetuissa, mutta aidolta tuntuvissa tilanteissa lääkärit ja hoitohenkilöstö harjoittelevat hätätilanteiden varalle.
”Hätätilanteet ovat harvinaisia. Synnytyksen aikana niitä voivat olla esimerkiksi suuret verenvuodot, synnyttäjän kouristaminen, elottomuus tai sikiön ahdinkotilanteet. Simulaation avulla on mahdollista harjoitella niiden hoitoa”, Tölli kertoo.
Töllin työajasta kolmasosa kuluu simulaatiokouluttajan tehtävissä. Jotta kosketus kliiniseen työhön ei pääse katoamaan, viettää hän loput ajasta kätilönä Espoon sairaalan synnytysosastolla. Siellä Tölli aloitti kätilön uransa 24 vuotta sitten.
”Kätilön ja simulaatiokouluttajan työ kulkevat käsi kädessä. Olen etuoikeutettu, kun saan edelleen olla läsnä maailman ihmeellisimmän asian äärellä. Potilasturvallisuus on osa syntymän ihmeen kunnioittamista. Simulaatiokouluttajana voin vaikuttaa syntymän turvallisuuteen.”
Nukkeja, näyttelijöitä ja nopeita tilanteita
Simulaatiokoulutuksessa harjoitellaan aina jotakin tiettyä tapausta varten. Osallistuva ryhmä koostuu niistä ammattilaisista, jotka olisivat paikalla myös tositilanteessa.
Simulaatio voidaan järjestää erityisessä simulaatioluokassa tai siellä, missä tilanne tulisi oikeasti vastaan – esimerkiksi synnytyssalissa. Potilasta esittää usein näyttelijä, mutta käytössä on myös aidon kokoisia nukkeja. Tietokoneella ohjattavalle Victoria-nukelle voidaan tehdä esimerkiksi hätäsektio. Kun harjoiteltu tilanne on ohi, käy ryhmä oppimiskeskustelussa läpi onnistumiset ja kehityskohteet.
”Turvallinen ilmapiiri on kaiken lähtökohta. On jopa hyvä, että simulaatiossa tapahtuu virheitä. Niistä oppii”, Tölli muistuttaa.
Hätätilanteet eivät ole yksilösuorituksia. Simulaatiossa harjoitellaan aina hoidon lisäksi kommunikaatio- ja ryhmätyötaitoja sekä hätätilanteiden johtamista. Tölli on vahvistanut ammattitaitoaan kriisi- ja erityistilanteiden johtamisen YAMK-tutkinnolla.
”Huono kommunikaatio altistaa virheille. Simulaatiossa harjoitellaan nimien käyttöä sekä suljetun ympyrän kommunikaatiota, jossa viestiketju ei pääse katkeamaan. Näistä taidoista on hyötyä sairaalan arjessa joka päivä.”
Simulointi lisää turvallisuutta
Säännöllisen simulaatiotoiminnan avulla voidaan tutkitusti vähentää hätätilanteista aiheutuvia haittoja.
”Aloitimme vuonna 2016 säännölliset simulaatiot hartiadystokiasta eli tilanteesta, jossa syntyvä vauva jää hartioistaan kiinni. Harjoittelun ansiosta vauvojen olkahermopunosvauriot ovat vähentyneet, vaikka samaan aikaan hartiadystokialle altistavat riskitekijät ovat kasvaneet.”
Tutkimusnäytön lisäksi Tölliä motivoi kollegoilta saatu palaute.
”Oikeat tapaukset jäävät aina mieleen. On palkitsevaa, kun työkaveri tulee käytävällä sanomaan, että hätätilanteessa oli turvallista toimia, kun oli juuri käynyt simulaatiossa.”
Simulaatiokouluttajat HUSissa
- Simulaatiokeskuksen kouluttajat järjestävät koulutuksia koko HUSin henkilökunnalle.
- Simulaatiokouluttajat käyvät kaksivaiheisen, EU-standardoidun simulaatio-ohjaajakoulutuksen.
- Naistentautien ja synnytysten simulaatiokouluttajina toimii neljä lääkäriä ja kymmenen kätilöä.
Teksti: Elli Pukkinen
Kuva: Hanna Raijas-Turva
Husari 2/2024