HUSille merkittävä EU-rahoitus koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden tutkimushankkeelle

Koska koronavirusinfektion jälkeisistä pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden määrä näyttää maailmanlaajuisesti kasvavan, oireiden jatkumisen taustalla olevat mekanismit on tunnistettava potilaiden hoidon mahdollistamiseksi. HUSin 6,55 miljoonan euron EU-rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa pyritään ymmärtämään näiden oireiden mekanismeja. EU:n myöntämän rahoituksen lisäksi Sveitsin valtio rahoittaa hanketta 1,66 miljoonalla eurolla.

Euroopan unionin Horizon Europe -rahoituksen hakemuksen valmisteluun osallistuivat HUSista osastonylilääkäri Mari Kanerva, Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan ylilääkäri Helena Liira sekä Suzan Ikävalko, joka vastaa HUSissa EU-hankkeiden valmisteluista ja koordinoinnista. Innovaatiokonsulttiyritys Spinverse fasilitoi projektin valmistelua. Hanke käynnistyy kesäkuussa 2022.

“HUSin Long COVID -tutkimuskonsortiossa on yhteistyökumppaneina Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM sekä tutkimusryhmiä Sveitsistä, Hollannista, Saksasta, Virosta ja Italiasta. EU-rahoituksen myötä konsortio saa hyvät mahdollisuudet tutkia lisää koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja, biomarkkereita sekä kuntoutusmenetelmiä. Neljä vuotta kestävän hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin HUSin potilaiden hoidossa kuin kansainvälisestikin”, osastonylilääkäri Mari Kanerva kertoo.

Potilas hyötyy suoraan sairauden syiden ja hoitokeinojen tutkimuksesta

Pitkäaikaisoireiden mekanismia selvitetään HUSin Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla kohortti- ja rekisteritutkimusten, mekanististen tutkimusten sekä long covid -potilaiden interventio- ja seurantatutkimusten avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään omiikka-teknologiaa, jonka avulla tunnistetaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden kehitykseen johtavat altistavat tekijät ja biomarkkerit.

“On innostavaa, että meillä on tässä hankkeessa mahdollisuus samaan aikaan tutkia pitkäaikaisoireiden syitä ja hoitokeinoja. Ymmärryksemme tästä sairaudesta kehittyy vauhdilla, mikä hyödyttää suoraan potilaita”, Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan ylilääkäri Helena Liirakertoo.

Tutkimuksessa on mukana saksalainen tekoälyyn ja koneoppimiseen erikoistunut yhtiö, jonka menetelmiä hyödynnetään monipuolisen aineiston tulkinnassa. On mahdollista, että tutkimuksessa syntyy uusia innovaatioita myös tulevien pandemioiden jälkioireiden hallintaan.

EU-rahoituksen saaminen edellyttää panostusta kansalliseen tutkimusrahoitukseen

Konsortiohakemuksen valmistelu on pitkä ja työläs vaihe, joka jo itsessään hyödyttää rahoitusta hakevaa tutkijaverkostoa sekä tutkimusta. Hakemusta valmistelee ydintiimi, jossa on projektipäällikkö, yksi tai useampi tutkijalääkäri sekä usein myös henkilöitä IT- ja kehittämisyksiköistä.

”Olen iloinen, että HUSin investoinnit tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiin näkyvät nyt onnistumisina EU:n terveysalan tutkimus- ja innovaatiohankeohjelmien rahoitushauissa”, HUSin EU-rahoituksen päällikkö Suzan Ikävalko sanoo.

HUS kilpailee EU-rahoituksesta muiden eurooppalaisten konsortioiden kanssa. Saadakseen EU-rahoitusta on hankkeella oltava jo perusta tehtynä kansallisella rahoituksella, esimerkiksi valtion tutkimusrahalla.

Long covidia tutkivan konsortion muodostavat: HUS Helsingin yliopistollinen sairaala (Suomi), Helsingin yliopisto (Suomi) University Medical Centre Groningen (Alankomaat), University Hospital Basel (Sveitsi), Protobios Ou (Viro), Lipotype GmbH (Saksa), University of Zurich (Sveitsi), Nuromedia GmbH (Saksa), NEC Laboratories Europe GmbH (Saksa), Chino SRLS (Italia), Steinbeis 2i GmbH (Saksa), Spinverse Oy (Suomi).

Lisätietoja:

Mari Kanerva, osastonylilääkäri, HUS
040 583 5103
mari.kanerva@hus.fi

Helena Liira, ylilääkäri, HUS
050 513 0448
helena.liira@hus.fi