Juuri julkaistu: Aivoinfarktin jälkeiseen neuropaattiseen kiputilaan yhä tarkemmin suunnattua hoitoa
Asiasanat:Transkraniaalinen magneettistimulaatiohoito vähentää aivoinfarktin jälkeistä neuropaattista kipua yhä useammalla.
Transkraniaalinen magneettistimulaatiotutkimus. Kuva: Matti Snellman
Aivoinfarktin jälkeinen neuropaattinen kiputila on vaikeasti hoidettavissa, eivätkä kipulääkkeet tai muut kivunhoidon menetelmät auta siihen riittävästi. Kipu on toispuolista, joka saattaa tuntua vain pienellä alueella ja pahimmillaan päästä varpaisiin asti. Neuropaattinen kiputila jää vaivaamaan aivoinfarktin sairastaneista arviolta 1–8 prosenttia. Aivoinfarkti on yleinen, joten lukumäärältään tällaisia kipupotilaita on paljon.
Transkraniaalinen magneettistimulaatio eli TMS on menetelmä, jossa annetaan aivoissa sähkövirraksi muuntuvia magneetti-impulsseja pään eri alueille. 1990-luvulla kehitettyä menetelmää on käytetty muun muassa masennuksen hoidossa ja sitä hyödynnetään myös aivokirurgiassa eri aivoalueiden paikantamiseen.
HUSissa on sarjoittaista transkraniaalista magneettistimulaatiota annettu 2015 lähtien aivojen liikeaivokuoren alueelle eri tyypisistä neuropaattisista kivuista kärsiville. Noin puolet heistä on hyötynyt hoidosta.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin transkraniaalisen magneettistimulaation vaikutusta neuropaattiseen kipuun silloin, kun hoitoa annetaankin sekundaariselle tuntoaivokuoren alueelle. Tutkimuksessa oli mukana 17 potilasta, jotka eivät olleet hyötyneet aiemmin saamastaan muusta hoidosta.
Uusi hoitoprotokolla otettiin käyttöön
Tutkimuksessa selvisi, että sekundaarisen tuntoaivokuoren alueelle annettuna transkraniaalinen magneettistimulaatio vähensi kipua vähintään kolmanneksella heti hoidon jälkeen tutkimuspotilaista 24 prosentilla, ja kuukauden kuluttua hoidosta 18 prosentilla. Hoidon vaikutus kesti näillä potilailla pidempään kuin liikeaivokuoren alueelle annettuna.
”Otimme saman tien käyttöön protokollan, jossa annamme stimulaatiota tuntoaivokuoren alueelle jaksoittain yhteensä 15 minuutin ajan niillä potilailla, joiden neuropaattiseen kipuun ei liikeaivokuoren alueen stimulaatio ole viikossa vaikuttanut”, kertoo kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Jukka Vanhanen HUSin BioMag-laboratoriosta.
Tutkittavilta arvioitiin ennen hoitoa, hoidon aikana ja kuukausi hoidon jälkeen kivun, masennuksen ja ahdistuksen määrää sekä terveyteen liittyvä elämänlaatu ja yläraajan toiminta. Tutkimuksessa selvitettiin myös verestä kolme plastisuuteen vaikuttavaa genotyyppiä. Tavoitteena on löytää työkalut arvioida, kummasta hoidosta kukin potilas voisi hyötyä.
”Saimme vahvistuksen aiempaan havaintoon, jossa aivojen dopamiiniaineenvaihduntaan vaikuttava genotyyppi on yhteydessä hoidon vaikuttavuuteen. Asiaa on tutkittavaa lisää, mutta tavoitteenamme on saada aivoinfarktin jälkeisestä kivusta kärsiville juuri heidän genotyyppiinsä sopivaa täsmähoitoa.”
Neuromodulation-tiedelehdessä julkaistu tutkimus on satunnaistettu, kontrolloitu ja sokkoutettu tutkimus, jossa potilaat saivat vaihtovuoroisesti lumehoitoa ja transkraniaalista magneettistimulaatiota sekä liikeaivokuoren että tuntoaivokuoren alueelle.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola