Päivystyksen etävastaanotot ovat olleet menestys

Päivystysavun sairaanhoitaja Saija Autio ottaa vastaan päivystykseen hakeutuvilta potilailta tulevia puheluita, opastaa potilaita ja ohjaa heidät oikeaan hoitopaikkaan. Lokakuusta 2021 alkaen potilaat on voitu tietyin kriteerein ohjata viikonloppuisin läsnävastaanoton lisäksi myös etävastaanotolle. 

”Päivystysavulla on oma etälääkäri käytettävissä perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Tällöin voimme varata potilaalle etävastaanottoajan”, Autio kertoo. 

Etävastaanotolle liitytään Maisan kautta Microsoft Teams -pohjaisella videopuhelulla.

Vaihtoehtoinen polku hoitoon

Etälääkärit eivät ole pois läsnävastaanoton vahvuudesta eli päivystyksissä työskentelevien määrä ei vähene. 

”Etävastaanotto on vaihtoehtoinen polku, jolla potilas voi mahdollisesti välttää läsnävastaanoton kokonaan”, Autio sanoo.

Etävastaanotto auttaa purkamaan päivystysten ruuhkia, mikä helpottaa niin potilaita kuin ammattilaisiakin. Aution mukaan päivystyksellisen työn vaikean ennakoitavuuden vuoksi välillä potilaita saadaan ohjattua etävastaanotolle hyvinkin reippaasti, välillä taas vain muutama.

Etälääkäri pystyy tarvittaessa määräämään laboratorio- ja röntgentutkimuksia, jotka potilas käy otattamassa päivystyksessä ja lähtee sen jälkeen takaisin kotiin odottamaan etälääkärin vastausta. 

”Esimerkiksi nielutulehduksista sekä erilaisista kiputiloista ja lievistä vammoista kärsivät potilaat muodostavat suuren potilasjoukon päivystyksissä. Etävastaanotolla lääkäri voi kirjoittaa heille lähetteen laboratoriokokeisiin ja tulosten tullessa kirjoittaa reseptin antibioottikuuriin”, Autio kertoo.

Potilasturvallisuus varmistettu kaikissa vaiheissa

Sairaanhoitajilla on käytössään hoidontarpeen arvioinnin kriteerit, joiden perusteella potilas voidaan ohjata etävastaanotolle. Päivystysavun hoitajat arvioivat puhelimessa hoidon tarpeen ja ohjaavat potilaat sopivaan hoitopaikkaan oikealla kiireellisyysluokituksella.

”Sairaanhoitajan pitää osata esittää oikeat kysymykset, koska paikan päällä tapahtuvasta vastaanotosta poiketen ammattilainen pystyy vain kuulemaan potilaan – ei näkemään tai koskettamaan. Onneksi käytössämme on laajasti tukikysymyksiä”, Autio kertoo.

Hoitajat käyttävät työssään hoidon tarpeen arviointi -sovellusta. Kriteerit perustuvat kansallisiin STM:n kiireellisen hoidon perusteisiin, joita on täydennetty paikallisin tietosisällöin. Sovellukseen on viety tieto myös oireista, jotka soveltuvat etänä arvioitavaksi.

Palvelupäällikkö ja etävastaanottohankkeen projektipäällikkö Hanna Vainio tiedosti työparinsa kanssa pilottia käynnistäessään monen kokeman huolen siitä, ettei etävastaanotto olisi potilaalle turvallinen vaihtoehto. Potilasturvallisuuteen on kuitenkin koko projektin ajan kiinnitetty erityistä huomiota.

”Emme koskaan ohjaa etävastaanotolle liian sairaita potilaita, vaan ohjaamme kaikki vakavammin sairastuneet potilaat paikan päälle päivystykseen”, Vainio painottaa. 

”Etälääkärikin voi tarvittaessa ohjata potilaan etävastaanotolta läsnävastaanotolle, jolloin potilaalla on jo tehtynä alkukartoitus ja ensiarvio. Etälääkäri voi määrätä potilaalle tarpeelliset tutkimukset tai laittaa läsnävastaanotolle vain tiedon saapumassa olevasta potilaasta. Kokonaan läsnävastaanotolle siirtämistä tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin ja yleensä etävastaanotolle ohjatut potilaat saadaan siellä loppuun asti hoidettua”, Autio jatkaa. 

Etävastaanotto on Aution mielestä potilasturvallisuuden näkökulmasta erityisen varma, sillä ammattilaisten määrä hoitoketjussa on saatu minimiin. Yksi hoitaja tekee arvion ja varaa ajan etävastaanotolle. Potilaan hoidosta vastaa yksi lääkäri, joka tarvittaessa määrää tutkimuksia, odottaa näiden tulokset ja kirjoittaa potilaalle tarvittavat reseptit. Läsnävastaanotolla päivystyksessä potilas saattaa asioida hyvinkin monen eri ammattilaisen kanssa.

Potilaat ylistävät palvelua

Asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä etävastaanottoihin. 

”Asiakkaat ovat oppineet jo hyvin nopeasti kysymään mahdollisuutta päästä etävastaanotolle, kun ovat ehkä aiemmin päässeet tai kuulleet joltain tästä palvelusta”, Autio kertoo. 

Autio kertoo, että etävastaanottomahdollisuuteen suhtaudutaan yleensä positiivisesti ja potilaat arvostavat sitä, ettei heidän tarvitse lähteä kotoaan jonottamaan päivystykseen. Etävastaanotolla he saavat tarkan vastaanottoajan lääkärille.

Etävastaanoton käyttäjäkokemusta mitataan useista eri näkökulmista. 

”Saatavuus, käytettävyys sekä potilaan kokemus turvallisuudesta ja kohtaamisesta nousevat positiivisina asioina lähes jokaisessa palautteessa. Uskon, että monessa paikassa jonoja saataisiin vähennettyä ja asiakaskokemusta parannettua yhdistämällä parhaat puolet perinteisistä ja etäprosesseista. Hyvä alku on miettiä, milloin potilasta on välttämätöntä koskea. Potilaan hoitopolkua on mahdollista sujuvoittaa monin tavoin”, Vainio sanoo.

Ainoastaan sellaiset potilaat, joilla ei ole etävastaanoton vaatimaa tietoteknistä osaamista tai sen vaatimia laitteita käytössään, ovat joutuneet kieltäytymään etävastaanotosta. Päivystysavussa sairaanhoitajat kuitenkin ohjaavat ja opastavat esimerkiksi Maisaan kirjautumisessa ja sen asentamisessa. Jos videoyhteydet eivät etävastaanoton alkaessa jostain syystä toimisikaan, lääkäri soittaa potilaalle aina puhelimitse. Kukaan ei siis jää hoitamatta.

Etävastaanotto toi mahdollisuuden etätöihin myös sairaanhoitajille

Päivystysavun sairaanhoitajan työn lisäksi Autio toimii koordinoivana sairaanhoitajana, joka perehdyttää ja opastaa muita kollegoita. Hän kertoo Päivystysavun henkilöstön ottaneen etävastaanoton hyvin vastaan. 

”Olemme hyvin muutoskykyinen työyhteisö, joka pystyy nopeastikin mukautumaan uusiin toimintoihin. Perehdytys on kattava, jonka jälkeen tukea on tietenkin saatavilla – kaikilta saa aina kysyä neuvoa ja apua. Järjestelmät on pidetty hyvin yksinkertaisina tarkoituksella”, Autio kertoo. 

Hän painottaa myös sitä, että johdolla on hyvin suuri rooli henkilöstön motivoinnissa. 

Etävastaanoton innoittamana Päivystysavun sairaanhoitajat alkoivat pohtimaan etätyön mahdollisuutta. Idea sai tuulta alleen ja Autio lähti pilotoimaan etätöitä muutaman muun hoitajan kanssa. Pilotointi oli menestys, ja Päivystysavun hoitajilla on tällä hetkellä käytössään neljä ”etätyöreppua”, jotka sisältävät tarvittavat työvälineet kotitoimistolle. Etätyöreput kiertävät niiden henkilöiden kesken, jotka haluavat tehdä etätöitä, ja joiden etätoimistoilla toteutuvat työn vaatimukset, kuten tietoturva. 

Päätöstä etävastaanottojen jatkosta vuoden vaihteessa päättyvän pilottijakson jälkeen ei ole vielä tehty. 

”Jatkuva toiminnan arviointi jatkuu hankkeen viimeiseen päivään saakka. Yhtenä keskeisenä tehtävänämme on hankkeen hallinnointiin liittyvien prosessien automatisointi, kuten palautejärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen”, Vainio kertoo. 

Myös yhteistyö Tietohallinnon ja Apotti Oy:n asiantuntijoiden kanssa jatkuu. Pyrkimyksenä on edelleen kehittää teknisten ratkaisujen toimintavarmuutta kaikissa tilanteissa. 

Päivystyksen etävastaanotot osoittavat, että potilaita pystyy useissa akuuteissakin tilanteissa hoitamaan etänä. 

”Aiemmin on ajateltu, ettei potilasta pysty hoitamaan, ellei hän ole metrin päässä, ja jos häntä ei pysty koskemaan. Nyt on kuitenkin osoitettu, että hyvin usein vaivan hoitamiseksi riittää potilaan havainnointi kuulemalla ja videon kautta näkemällä”, Autio summaa.

Lue lisää etävastaanottojen pilotoinnista Husarista 4/21

Teksti: Vilhelmiina Wahlman
Kuvat: Heli Kurimo

Husari 4/2022