Synnytyssairaalan kiire voi vaikuttaa hoitoon – hoidon laatu Suomessa silti korkea

Synnytyssairaaloissa on tyypillistä, että synnyttäjien lukumäärä vaihtelee, mikä aiheuttaa sairaaloissa ajoittaista kiirettä. Kiireen vaikutusta synnytysten hoidon laatuun ei kuitenkaan ole Suomessa tutkittu. Koska synnytysten määrä Suomessa on vähentynyt, pieniä synnytyssairaaloita on lakkautettu ja palveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin. Synnytyssairaaloiden henkilöstömitoitus lasketaan sen mukaan, paljonko synnytyksiä on päivässä keskimäärin.

Terveystieteiden maisteri Riitta Vilkko tutki väitöskirjatyössään synnytyssairaaloiden hiljaisten ja kiireisten päivien yhteyttä synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidon laatuun. Tutkimuksen mukaan suomalaiset synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa myös kiireisimpinä päivinä, mutta yksittäisissä synnytysyksiköissä hoidon laatu voi vaihdella.

Hoidon laatua mitattiin alalla yleisesti käytettävillä laatumittareilla, jotka koostuvat synnytyksen aikana tehtävien toimenpiteiden määrästä ja diagnoosikoodeista, jotka kertovat hoidon lopputuloksesta. Kiireen määrittelyssä käytettiin synnytysyksiköille laskettua optimaalista aikaa, jolloin yksikkö toimii sille ominaisella mitoituksella.

Vilkko tarkasteli synnytyksiä sekä koko palvelujärjestelmän tasolla että eri kokoisissa synnytyssairaaloissa. Aineisto muodostui koko väestön kattavasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisteristä vuosilta 2006–2016. Aineisto sisälsi tiedot 634 810 synnytyksestä.

Kiireisten päivien määrä vaihteli synnytysyksiköiden välillä. Suurissa yksiköissä toiminta oli tasaisempaa, mutta pienemmissä jo pienet muutokset asiakasvirrassa aiheuttivat kiirettä.

Toimenpiteiden määrissä eroja

Kiire vaikutti yksittäisissä synnytysyksiköissä vaihtelevasti tarjottujen palvelujen määrään. Kiireisinä päivinä suuremmissa yksiköissä pystyttiin tekemään synnytykseen liittyviä toimenpiteitä ja tarjoamaan kivunlievitystä samaan tapaan tai jopa enemmän kuin muina aikoina. Pienemmissä yksiköissä kiire osittain vähensi toimenpiteiden määrää. Esimerkiksi keisarileikkausten määrä väheni kiireaikana pienissä yksiköissä 18 prosenttia ja lisääntyi hiljaisina päivinä 15 prosenttia.

"Erot kertovat todennäköisesti siitä, että suuressa sairaalassa on pientä yksikköä parempi mahdollisuus lisätä vauhtia tarvittaessa. Kun pienessä synnytyssairaalassa henkilökunta tunnistaa kiiretilanteen, potilaita voidaan lähettää eteenpäin suurempiin sairaaloihin. Hiljaisina päivinä synnyttäjän tilannetta voi mahdollisesti seurata pidempään myös pienemmissä yksiköissä", Vilkko arvioi.

Samansuuntainen ilmiö näkyi myös vastasyntyneiden voinnissa. Kiireisten päivien aikana sikiön synnytyksen aikaisten hapenpuutteiden määrä väheni keskussairaaloissa, mutta kasvoi yliopistosairaaloissa. Vilkon mukaan tapaukset oli todennäköisesti ohjattu pienistä yksiköistä suurempiin.

"Myös muissa vastasyntyneen terveydentilaan liittyvissä tapahtumissa oli sairaaloiden välisiä eroja. Ne liittyvät todennäköisesti lähettämiskäytäntöihin, sillä kaikkien synnytyssairaaloiden tasolla kiireen aiheuttamia vaikutuksia ei kuitenkaan todettu", Vilkko kertoo.

Vilkon mukaan jatkotutkimusta tarvitaan etenkin siitä, millaisissa tilanteissa ja millä perusteilla synnytyssairaalat lähettävät synnyttäjiä toisiin yksiköihin kiireaikoina. Vilkko myös esittää, että synnytysyksiköille määritettäisiin kullekin ominainen kiireaika.

"Sen perusteella voitaisiin edelleen tutkia kiireen yhteyttä hoidon laatuun", Vilkko sanoo.

TtM Riitta Vilkko väittelee 10.3.2023 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Busy day effect on the Finnish obstetric ecosystem". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann -sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2, 00290, Helsinki. Vastaväittäjänä on dosentti Pekka Taipale, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on Seppo Heinonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lisätiedot:

Riitta Vilkko
TtM, kätilötyön lehtori
riitta.vilkko@helsinki.fi
puh. 050 307 9096

Alkuperäinen tiedote on julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla.