Syöpäkasvainten tuorenäytekeräys käynnistyy
Asiasanat:HUS Diagnostiikkakeskus aloittaa lokakuussa syöpäkasvainten tuorenäytekeräyksen. Tuorenäytteitä käytetään tutkimuksen lisäksi uusien kohdennettujen lääkehoitojen kehittämisessä.
Suomessa todetaan noin 34 000 uutta syöpätapausta vuosittain. Syöpäpotilaiden hoidot ovat muuttumassa entistä yksilöllisemmiksi. Tutkimusta, luotettavampaa diagnostiikkaa, hoitovalintoja ja hoidon seurantaa varten tarvitaan tuorenäytteitä, joita tähän asti on kerätty satunnaisesti ja usein vain tutkimustarkoituksiin.
Tuorenäytteellä tarkoitetaan kasvainkudoksesta jäädytettävää kudospalaa. Se otetaan syöpäleikkauksen yhteydessä poistetusta leikkauspreparaatista patologian laboratoriossa HUS Diagnostiikkakeskuksessa. Näyte pakastetaan potilaan tulevaa diagnostiikkaa varten, mutta myös tutkimuskäyttö onnistuu, jos potilas niin toivoo. Tätä varten potilaan on annettava suostumus biopankkitutkimukseen tai erikseen sovittuun tutkimukseen.
”Meillä potilas tapaa ensikäynnin yhteydessä aina rintasyöpähoitajan, joka kysyy ja kirjaa suostumuksen. Rintasyöpähoitaja myös tekee lähetteet verinäytteeseen ja patologialle ajatellen tuorenäytettä”, rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius kertoo.
Syöpäpotilas saa kutsukirjeen yhteydessä myös Biopankin tiedotteen.
Tuorenäytteiden avulla voidaan parantaa hoitoa ja ennustetta
Tuorenäytteistä voidaan tutkia myös immuunijärjestelmää ja kasvaimen herkkyyttä uusille lääkehoidoille.
”Nämä tutkimukset ovat ensisijaisen tärkeitä uusien, kohdennettujen lääkehoitojen kehittämisessä, ja olemassa olevien lääkkeiden kohdentamisessa oikeille potilaille. Tuorenäytteiden perusteella voidaan myös valita potilaita kliinisiin lääketutkimuksiin”, naistentautien erikoislääkäri Anniina Färkkilä kertoo.
Näytekeräyksen avulla voidaan parantaa suomalaisten syöpäpotilaiden hoitoa ja ennustetta. Färkkilän mukaan tuorenäytteiden avulla HUSissa voidaan tehdä myös syövän huippututkimusta, joka on jo johtanut uusiin kohdennettuihin hoitomuotoihin. Tutkimuksissa voi selvitä geenimuutoksia tai herkkyyksiä lääkeaineille, joita voidaan hyödyntää suoraan potilaan hoidossa.
Myös urologian osastonylilääkäri professori Antti Rannikko pitää tuorenäytekeräyksen aloittamista HUSissa edistysaskeleena eturauhassyövän hoidossa.
Syöpätutkimukselta on jäänyt aikaisemmin merkittävä näytevaranto hyödyntämättä, koska tuorenäytekeräys ei ollut aikaisemmin jalkautunut sairaaloiden toimintaan.
Nykytutkimus edellyttää laadukkaita kudosnäytteitä kasvaimesta (pakastettu tuorekudosnäyte) ja verestä. Sen lisäksi on tarvetta kehittää leikkaussalissa tapahtuvia ultranopeita näytekeräysmalleja uusimpien tutkimusmenetelmien hyödyntämiseen.
Teksti: Milja Helin
Kuva: Ville Männikkö
Husari 5/2020