Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 17.2.2021 12.06

Tekoäly voi löytää kohonneen dementiariskin jo viikossa – nopea diagnoosi mullistaisi sairauden ennaltaehkäisyn

Asiasanat:

Tutkijat kehittävät uudessa AI-Mind-hankkeessa digitaalisia työkaluja aivojen hermoverkkoyhteyksien tunnistamiseen ja dementiariskin arviointiin.

Nainen istuu magneettiaivosähkökäyrää mittaavassa laitteessa.

HUSin ja Aalto-yliopiston yhteisprofessori Hanna Renvall (kuvassa) on yhdessä Aallon professoreiden Samuel Kaskin ja Riitta Salmelinin kanssa mukana tekoälyä hyödyntävässä AI-Mind-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää uusien menetelmien avulla ajoissa ne potilaat, joiden dementian puhkeamista voidaan viivyttää tai jopa ehkäistä.

Maailmassa on yli 50 miljoonaa dementiaa sairastavaa ihmistä, ja vuoteen 2030 mennessä määrän ennustetaan kasvavan 82 miljoonaan.

HUS ja Aalto-yliopisto ovat mukana maaliskuussa 2021 käynnistyvässä EU-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää uusien menetelmien avulla ajoissa ne potilaat, joiden dementian puhkeamista voidaan viivyttää tai jopa ehkäistä.

AI-Mind on viisivuotinen Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettu tutkimus- ja innovointihanke, jonka budjetti on 14 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on muuttaa kliinisiä käytäntöjä niin, että lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivien joukosta löydettäisiin jo varhaisessa vaiheessa ne, joilla on merkittävästi kohonnut riski edetä merkittävään muistisairauteen seuraavien vuosien aikana.

”Olen toiminut useita vuosia neurologina ja havainnut muistisairauksien kasvavan hoitotaakan sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla”, sanoo HUSin ja Aalto-yliopiston yhteisprofessori Hanna Renvall.

Lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivien henkilöiden kohdalla dementiariski on lähes 30 prosenttia suurempi kuin normaalin kognitiivisen toimintatason henkilöillä.

Nykyiset potilastutkimukset ovat tehottomia dementiariskin arvioimisessa, ja diagnoosin saaminen voi kestää jopa useita vuosia. Monet potilaat saavat diagnoosin vasta, kun muistisairaus on jo edennyt, ja siksi nykyiset hoitovaihtoehdot keskittyvät myöhäisen vaiheen oireiden hallintaan eivätkä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Jos muistisairaus havaitaan riittävän ajoissa, voidaan sen etenemistä hidastaa merkittävästi muun muassa ruokavaliolla, liikunnalla, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tehokkaalla hoidolla ja kognitiivisella kuntoutuksella.

”Hankkeen tavoitteena on kehittää kaksi uutta tekoälyyn perustuvaa digitaalista työkalua. AI-Mind Connector -työkalulla tunnistetaan aivojen hermoverkkojen toimintahäiriöt, ja AI-Mind Predictor-työkalulla puolestaan arvioidaan dementiariskiä yhdistämällä Connector-työkalulla saatua tietoa muuhun potilastietoon kuten kognitiivisiin testeihin ja geneettisiin biomarkkereihin. Näin potilaan riskiarvio voitaisiin saada jopa viikossa, mikä antaisi lääkäreille ja potilaille mahdollisuuden ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja kuntoutukseen jo sairauden varhaisessa vaiheessa”, Renvall kertoo.

Hanna Renvallin lisäksi hankkeessa ovat Suomesta mukana Aalto-yliopiston professorit Samuel Kaski ja Riitta Salmelin. Kolmikko on ryhmineen luonut helppokäyttöisen työkalun, joka tekoälyä hyödyntäen pystyy tunnistamaan yksilön vain joitakin sekunteja kestävistä aivomagneettikäyristä (magnetoenkefalografia, MEG).  Aivojen sormenjäljeksi nimettyä työkalua on tarkoitus käyttää sekä käynnistyvässä hankkeessa että muissa tutkimuksissa.

”Yhteistyömme neurotieteessä sekä tekoäly- ja potilastutkimuksessa toimii jo erinomaisesti. Aivojen sormenjälkeä voi mahdollisesti hyödyntää aivojen hermoverkkoyhteyksien tutkimiseen myös muissa neurologisissa sairauksissa. Tutkimmekin parhaillaan sen käytettävyyttä myös lievän aivovamman saaneiden potilaiden diagnostiikassa”, sanoo Salmelin.

AI-MInd-hankkeessa on mukana yliopistoja, lääketieteellisiä tutkimuskeskuksia, PK-yrityksiä ja potilasjärjestöjä, yhteensä 15 hankekumppania kahdeksasta Euroopan maasta: Tallinn University Virosta, Aalto-yliopisto ja HUS Suomesta, Oslo University Hospital, BrainSymph AS, DNV-GL ja Oslo Metropolitan University Norjasta, Scientific Institute for Research, Hospitalization and Healthcare, San Raffaele Pisana, Neuroconnect Srl, Università Cattolica del Sacro Cuore Italiasta, Radboud University Medical Center Alankomaista, Alzheimer Europe Luxemburgista, Complutense University of Madrid and Lurtis Rules Espanjasta sekä accelopment Schweiz AG Sveitsistä.

Lisätietoa:

Hanna Renvall
Professori
Aalto-yliopisto ja HUS
hanna.renvall@aalto.fi
puh. 050 501 0326

Riitta Salmelin
Professori
Aalto-yliopisto
riitta.salmelin@aalto.fi
puh. 050 344 2745

Samuel Kaski
Professori
Aalto-yliopisto
samuel.kaski@aalto.fi

puh. 050 305 8694

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.