Toimenpiteiden määrän kasvu on monen asian summa
Asiasanat:Toimenpidemäärät ja saliaika ovat kasvaneet Uuden lastensairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla. Kehittämisen seurauksena myös työn vetovoima on lisääntynyt.
Leikkaussalitoimenpiteiden määrät kasvoivat Uudessa lastensairaalassa vuonna 2023 yli kymmenen prosenttia ja saliaika yli kolmanneksen verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen. Leikkaustoiminta on pyörinyt täydellä teholla ja toimenpiteitä on jouduttu perumaan huomattavasti aikaisempaa vähemmän.
Hyviin tuloksiin pääseminen on vaatinut muutoksia toimintaan. Lisäksi rekrytoinnit ovat sujuneet hyvin ja henkilökunnan osaaminen on vahvistunut.
”Meillä potilashoito menee kaiken edelle. Tavoitteenamme on pitää kaikki salit auki ja saada toimenpiteiden perumiset minimiin. Tähän tavoitteeseen päästään koko osaston yhteistyöllä, mikä vaatii jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä”, lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen sanoo.
Ammattilaisten hyvinvointi parantaa myös hoidon laatua
Vuosi sitten osastolla käynnistyi laaja toiminnanohjaushanke. Siinä kartoitettiin leikkaus- ja anestesiaosaston ja eri yhteistyötahojen toimintaa ja etsittiin tilanteita, jotka joko edistivät tai hankaloittivat työtä ja aikatauluissa pysymistä. Johtoajatuksena oli, että työtä kehittämällä lisätään ammattilaisten työhyvinvointia, mikä puolestaan edistää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.
”Potilaiden hoidon suunnittelu ja toteutus on lukuisten ammattilaisten yhteistoiminnan tulos.
Anestesialääkäreiden, hoidonvarauksen, toimenpidelääkärien ja hoitohenkilöstön osallistuminen, palautteet ja asioiden kriittinen tarkastelu olivat edellytys onnistumiselle”, sanoo hankkeessa tiiviisti mukana ollut sairaanhoitaja Katariina Kauste.
Hankkeen myötä elektiivisten leikkausten virka-ajan ylittyminen on puolittunut ja sali- ja leikkaustunnit virka-aikana ovat lisääntyneet.
Tuloksena vetovoimainen työpaikka
Leikkaus- ja anestesiaosaston vetovoimaisuus on vahvistunut selvästi. Kaikkiin avoinna olleisiin hoitajavakansseihin on saatu työntekijä ja sijaisuuksiin on ollut kysyntää.
Osastolle on palkattu kaksikymmentä uutta hoitajaa. Henkilöstötilannetta on parantanut myös se, että intensiivialueen sisäisten sijaisten määrä ja osaaminen on lisääntynyt ja heidän käytettävyytensä äkillisiin tilanteisiin on parempi.
Henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja ylläpitäminen oli yksi hankkeen tavoitteista. Tässä opetushoitajien, vastuualuehoitajien ja simulaatiokouluttajien rooli on keskeinen. Perehdytysohjelmaa on muokattu vastaamaan nykytilannetta. Osastolla on pidetty erilaisia taitopajoja ja koulutuksia. Esimerkiksi kipsikoulutuksilla on ollut vaikutusta murtumahoidon laatuun.
”Kun henkilökuntatilanne on parempi, olemme pystyneet kohdentamaan enemmän hoitajia tauotuksiin, heräämöön ja vastaanottoon sekä tarjoamaan henkilökunnalle enemmän koulutuksia. Muutokset ovat johtaneet parempaan työkykyyn ja työhyvinvointiin. Viime syksynä sairaspoissaoloja oli vähemmän kuin aikoihin”, osastonhoitaja Heli Järvelä sanoo.
Mitä konkreettisesti tehtiin:
- Määriteltiin leikkauspotilaan hoitopolun eri vaiheet ja ammattilaisten vastuut.
- Kehitettiin tiedonkulkua ja päivitettiin yhteisiä ohjeita.
- Päivän aikana järjestetään useita lyhyitä tilannepalavereita.
- Salivaiheen ennakoivaan toimintaan, kommunikaatioon ja limittäisiin työvaiheisiin kiinnitettiin huomiota. Esimerkiksi potilaan esilääkityksen oikea-aikaisuus auttaa aikataulussa pysymisessä.
- Toimivilla tukipalveluilla, osaston logististen prosessien kehittämisellä ja toiminnassa tarvittavien hankintojen keskittämisellä oli iso merkitys. Ne sujuvoittavat salityöskentelyä ja vapauttavat hoitajia hoitotyöhön.
Teksti: Jonna Suometsä
Kuvat: Ville Männikkö
Husari 2/2024