Veeran vauva joutui syntymän jälkeen lastenosastolle: “Oli helpotus, kun koko perhe sai olla yhdessä”

Huhtikuussa 2020 Halosen perheessä elettiin jännittäviä aikoja. Esikoinen oli juuri syntynyt. Pian kuitenkin huomattiin, että vauvalla oli hengitysongelmia, mekoniumaspiraatio. Hän oli kakannut lapsenpihkaa eli mekoniumia lapsiveteen ja hörpännyt vettä hengitysteihin. Tämä tiesi siirtoa lastenosastolle.

“Aluksi oli pelottavaa, kun kyseessä oli esikoinen, ja kun en tiennyt mistä on kyse. Tosi nopeasti tuli kuitenkin luottavainen olo”, perheen äiti Veera Halonen muistelee.

Halosen perheen vauva syntyi Hyvinkään sairaalassa, jossa on käytössä Couplet care -hoitomalli. Sen periaate on, ettei vauvaa ja perhettä eroteta toisistaan, vaikka edessä olisi tovi lastenosastolla.

Suomennettuna Couplet carea voisi kutsua vierihoidoksi. Kätilö Tiia Rossi Hyvinkään sairaalan naistentautien ja synnytysten osastolta kertoo, että synnyttänyttä äitiä seurataan synnytyssalissa parin tunnin ajan. Jos kaikki on kunnossa, voi hän siirtyä vauvan luo lastenosastolle.

Jos äiti kuitenkin tarvitsee hetken hoitoa lapsivuodeosastolla esimerkiksi leikkauksen jälkeen, voi toinen vanhempi olla ympärivuorokautisesti vauvan luona lastenosastolla.

Tutkittuja hyötyjä

Sillä, että vauvaa ja vanhempia ei eroteta toisistaan, on tutkitusti valtavia hyötyjä. Ihokontaktin myötä esimerkiksi vauvan hapetus- ja verensokeriarvot paranevat, samoin äidin maidonnousu. Lisäksi Turun keskussairaalassa on huomattu, että keskosten kohdalla hoitoajat voivat lyhentyä jopa viikoilla.

“Vauvan lämmöt saattavat heittelehtiä, mutta kun hän pääsee vanhempansa iholle, ei ole mitään ongelmaa”, kertoo sairaanhoitaja Susanna Aaltonen Hyvinkään sairaalan lastenosastolta.

Aaltonen ja Hyvinkään lastenosaston apulaisosastonhoitaja Anu Yrttiaho sanovat, että vanhempien ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen näkeminen palkitsee.

“Vanhemmat ovat lapselle suorastaan hoitomuoto”, Aaltonen sanoo.

Couplet care on lähtöisin Ruotsista. Hyvinkään sairaalassa malli on ollut käytössä lokakuusta 2018 saakka. Aaltonen ja Yrttiaho olivat mukana kehittämässä toimintaa sen alusta asti. Yhteistyö lastenosaston sairaanhoitajien ja synnytyspuolen kätilöiden kanssa on sujunut mutkattomasti. Tämän vahvistaa myös Tiia Rossi:

“Yhteistyö on hienosti organisoitua. Myös hoitaja hyötyy siitä, että äiti ja vauva voivat hyvin.”

Couplet care vaatii toimiakseen paitsi hyvän yhteistyön, myös toimivat tilat. Perhehuoneet istuvat malliin parhaiten.

Hyvissä käsissä

Hyvinkään sairaala on melko pieni, mutta sen lastenosaston ja lapsivuodeosaston välillä on niin pihan poikki kuin tunneliakin pitkin parinsadan metrin matka. Se on valtava etäisyys silloin, jos vauva ja vanhemmat eivät voi nähdä toisiaan.

Mutta kun tunneleita pitkin kiitävät potilaiden sijaan kätilöt ja hoitajat, voivat vanhemmatkin hetken huokaista.

Halosen perhe pääsi sairaalasta kotiin kahdeksan päivän sairaalassaolon jälkeen. Kuusi niistä he viettivät lastenosastolla. Nyt perheessä on myös marraskuussa 2022 syntynyt kuopus, pikkuveli Sulo. Hän on autuaan tietämätön Couplet care -mallista. Esikoisen, isosisko Saimin, syntymän jälkeiset hetket ovat vielä perheen vanhempien muistissa.

“Se oli niin onnistunut kokemus kuin voi olla. Jos olisimme joutuneet olemaan erillään, olisi tilanne varmasti eri. Kaikesta huolimatta jäi luottavainen olo, että vaikka jotain sattuisikin, olisimme hyvässä hoidossa ja saisimme olla vauvan kanssa yhdessä”, Veera Halonen sanoo.

Teksti: Suvi Pärnänen
Kuva: Heli Kurimo

Husari 1/2023