Päihteet

Alkoholi on päihde, joka nautittuna lamauttaa keskushermoston toimintaa eli humalluttaa. Alkoholijuomat, kuten siiderit, oluet, viinit ja viinat sisältävät alkoholia vaihtelevin määrin. Yhdessä alkoholiannoksessa on 12g 100 % alkoholia, joka vastaa 12cl viiniä, pientä pulloa keskiolutta tai siideriä tai 4cl viinaa. Kaikki alkoholijuomat ovat haitallisia sikiölle.   

Joidenkin tutkimusten mukaan runsas alkoholin juominen voi heikentää hedelmällisyyttä ja raskaaksi tuleminen kestää kauemmin kuin muilla. Runsas alkoholin juominen voi lisätä myös keskenmenonriskiä.  Vaikutus ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan hedelmällisyys palaa nopeasti sen jälkeen, kun päihteiden käyttö lopetetaan.

Raskaus on käynnissä jo ennen kuin kuukautiset jäävät pois ja luotettavaa raskaustestiä voidaan tehdä, joten vältäthän alkoholin käyttöä kokonaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa. 

Turvallista rajaa raskauden aikaiselle alkoholin käytölle ei tunneta. Alkoholi kulkeutuu vapaasti istukan läpi sikiöön ja sikiön alkoholipitoisuus vastaa äidin pitoisuutta. Yksilölliset perimään liittyvät erot alkoholin metaboliassa ja sikiön herkkyys vaikuttavat siihen millaiset vauriot alkoholi aiheuttaa ja kenelle niitä tulee. Turvallisin vaihtoehto on pidättäytyä alkoholin käytöstä kokonaan raskauden suunnitteluvaiheesta lähtien sekä koko raskauden ajan. 

Alkoholi on haitallinen sikiölle läpi koko raskauden, eikä sitä pidä käyttää missään raskauden vaiheessa. Alkoholi on erityisen haitallista aivojen kehitykselle. Sikiön keskushermosto kehittyy koko raskauden ajan ja on herkkä alkoholin aiheuttamille vaurioille varhaisesta alkuraskaudesta loppuraskauteen saakka. Alkoholilla on myös sikiön kasvua hidastava vaikutus. 

Alkoholi lisää epämuodostumariskiä. Lisäksi alkoholi on yksi merkittävimpiä kehitysviiveen aiheuttajia. Äidin runsas ja/tai toistuva alkoholin käyttö raskauden aikana voi pahimmillaan aiheuttaa sikiön alkoholioireyhtymän eli FAS:n. Sikiön alkoholioireyhtymällä tarkoitetaan sikiövauriota, johon kuuluvat pienipäisyys, kehitysviive, kasvun hidastuminen sekä tyypilliset, poikkeavat kasvon piirteet. Kehitysviiveen vaikeusaste voi vaihdella lievistä oppimis- tai käytöshäiriöistä vakavaan kehitysvammaan. 

Tutkimusten mukaan raskaudenaikainen alkoholin käyttö lisää selvästi keskenmenon ja sikiön kohtukuoleman riskiä. 

Vaikka turvallista rajaa ei tunneta, on epätodennäköistä, että yksittäinen annos lisäisi sikiöriskiä. Sikiötä ajatellen tärkeintä on, että jätät alkoholin käytön kokonaan, viimeistään silloin kun tiedät olevasi raskaana. Turvallisin vaihtoehto on pidättäytyä alkoholin käytöstä kokonaan raskauden suunnitteluvaiheesta lähtien sekä koko raskauden ajan. 

Suomessa kaikille raskaana oleville tarjotaan seulontatasoinen rakenneultraääni tutkimus raskausviikoilla 19–22, jossa katsotaan sikiön rakenteita ja elimiä sekä nähdään mahdollisia epämuodostumia. Myös sikiön kasvunhidastuma voidaan havaita ultraäänessä. Vaikka raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset ovat suhteellisen tarkkoja, alkoholiperäisiä keskushermostovaurioita ei ultraäänessä voida todeta. 

Jos äiti itse tai hänen lähipiirinsä ovat huolissaan raskauden aikaisesta alkoholinkäytöstä, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa tai lääkärissä. Kun hoitava lääkäri tietää raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä, voidaan mahdolliset alkoholin aiheuttamat haitat selvittää heti lapsen synnyttyä, eikä oikean avun ja hoidon saaminen viivästy. 

Raskauden aikaisesta alkoholialtistuksesta huolimatta lapsella voi olla hyvä ennuste. Juominen kannattaa aina lopettaa huolimatta siitä, kuinka pitkälle raskaus on edennyt. Sikiö hyötyy jokaisesta päivästä, jolloin olet juomatta. Alkoholioireyhtymälle ei ole parantavaa hoitoa, mutta lapsen varhainen diagnosoiminen sekä oikean avun ja tuen saaminen edesauttavat lapsen pärjäämistä. Vakaasta ja hoivaavasta kasvuympäristöstä, jossa lapselle opetellaan peruselämän taitoja ja sosiaalista kanssakäymistä, johtavat parhaimpiin lopputuloksiin. 

Alkoholin käyttö lähellä synnytystä voi aiheuttaa vastasyntyneelle vieroitusoireita kuten tärinää, lisääntynyttä lihasjäykkyyttä, levottomuutta ja itkuisuutta. Jos äiti on humalassa synnytyksen aikana, myös vauva on humalassa. 

Alkoholin toistuva tai runsas käyttö imetyksen aikana voi vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. Alkoholipitoisuus äidin verenkierrossa vastaa pitoisuutta maidossa. Kertaluontoisessa ja tilapäisessä käytössä altistus jää vähäiseksi, mutta usein toistuva tai runsas alkoholinkäyttö voi altistaa lapsen haitalliselle määrälle alkoholia. Lapsen keskushermosto kehittyy voimakkaasti ensimmäisten elinvuosien aikana ja turhaa altistamista tulisi välttää. 

Huumeiden käyttö saattaa alentaa sekä naisten että miesten hedelmällisyyttä. Kannabis alentaa hedelmällisyyttä usealla eri tavalla – se saattaa vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan, häiritä kuukautiskiertoa ja se saattaa myös lisätä keskenmenon riskiä. Myös opiaatit saattavat alentaa hedelmällisyyttä vaikuttamalla aivolisäkehormonien eritykseen. Muista huumeista ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka ne vaikuttavat hedelmällisyyteen. Muuntohuumeiden vaikutuksista ihmisen elimistössä ei ole tietoa, joten niiden vaikutuksia hedelmällisyyteen ei voi edes arvailla. 

Raskaus ja huumeet eivät sovi yhteen. Huumeiden aiheuttamien suorien sikiöhaittojen lisäksi huumeidenkäyttöön liittyy lukuisia ongelmia äidin kautta, jotka voivat välittyä raskauteen ja sikiöön. Esimerkkejä tällaisista ongelmista ovat suonensisäisiä huumeita käyttävillä neulojen välityksellä tarttuvat infektiot (hepatiitti B, HIV), muiden päihteiden käyttö sekä yksipuolinen ravinnonsaanti.

Huumeidenkäyttäjän raskaus on selkeä riskiraskaus. Jos raskaus alkaa huumeiden käytön aikana, otathan pikaisesti yhteyttä neuvolaan, jossa kartoitetaan tilanne ja tarvittaessa sinut ohjataan eteenpäin hoitoon, jossa motivoidaan päihteettömyyteen ja tarvittaessa aloitetaan huumevierotushoito.

Kannabis-tuotteiden (hasiksen ja marihuanan) käyttö voi vaikuttaa sikiön kasvuun haitallisesti. Tetrahydrokannabinoli (THC) kulkeutuu istukan läpi, ja kannabis aiheuttaa tupakanpolttoon verrattuna korkeammat hiilimonoksidipitoisuudet verenkiertoon, jolloin sikiön hapensaanti voi kärsiä. Kannabiksen käyttö lisää tupakoinnin tavoin selvästi sikiökuoleman riskiä. Tutkimukset viittaavat siihen, että altistuminen sikiökaudella voi aiheuttaa pysyviä muutoksia kehittyvän keskushermoston toiminnassa. 

Kokaiini ja amfetamiinijohdokset (myös ekstaasi) vaikuttavat verisuonia supistavasti. Istukkaverenkierron häiriintyminen voi johtaa alkion tai sikiön tilapäiseen hapenpuutteeseen ja edelleen elinten kehitys- tai kasvuhäiriöihin sekä muihin ongelmiin. Amfetamiinin ja ekstaasin käyttöön raskauden aikana saattaa liittyä lisääntynyt riski sydämen kehityshäiriöihin. Ennenaikaisuus, istukan ennenaikainen irtoaminen ja sikiökuoleman riski liittyvät amfetamiinijohdosten ja kokaiinin käyttöön. Kokaiinia käyttävän äidin vauva voi olla jäykkä ja vavisteleva. Itkuääni on usein kimeä (”stiff baby syndrome”).

Vaikutusmekanismista johtuen kaikkien näiden aineiden käyttöön alkuraskaudessa liittyy potentiaalinen riski epämuodostumista. Myös pitkäaikaisvaikutukset kehittyvään keskushermostoon ovat mahdollisia. 

Heroiinin käyttöön liittyy selkeä pienipainoisuuden ja sikiökuoleman riski. Vastasyntyneen vierotusoireet voivat olla vaikeita, ja ne voivat ilmaantua vasta kuukauden kuluttua syntymän jälkeen. 

LSD:n käyttöön saattaa liittyä kohonnut epämuodostumariski. Pysyvät haitalliset vaikutukset sikiön kehittyvään keskushermostoon ovat mahdollisia. 

Huumeita käyttävä äiti ei saa imettää.

Hasiksen ja marihuanan vaikuttava aine THC kertyy maitoon siten, että maidossa pitoisuus voi olla lähes kymmenkertainen äidin verenkierrosta mitattaviin pitoisuuksiin verrattuna. THC varastoituu rasvakudokseen ja sen poistuminen elimistöstä kestää pitkään, jopa kuukausia. Säännöllinen altistus voi vaikuttaa haitallisesti lapsen keskushermoston kehitykseen, joten kannabista käyttävä äiti ei saa imettää.

Kokaiini, ekstaasi ja amfetamiini voivat aiheuttaa käyttäjälleen pysyviä hermostovaurioita ja henkeä uhkaavia verenkiertoelimistön ongelmia. Samat riskit koskevat imeväistä. Äidinmaidosta lapsi voi saada vahingollisen annoksen ainetta, joten äiti ei saa imettää. 

Heroiini kertyy maitoon ja pitoisuus maidossa voi olla moninkertainen äidin pitoisuuksiin verrattuna. Heroiini hajoaa elimistössä morfiiniksi, joka kertyy maitoon. Altistus aiheuttaa imeväiselle selkeän vaaran, joten heroiinia käyttävä äiti ei saa imettää. 

LSD kulkeutuu keskushermostoon ja aiheuttaa lapselle selkeän riskin. LSD:tä käyttävä äiti ei saa imettää. 

Raskaus ja huumevierotushoito 

Buprenorfiini-, buprenorfiini-naloksoni -yhdistelmä-, ja metadonihoito ovat käytössä opioidiriippuvuuden hoidossa myös raskauden aikana. Tarkassa valvonnassa hoito on turvallista ja sitä voidaan jatkaa koko raskauden ajan. Hoitoa ei pureta ennen synnytystä, vaikka huumevierotuksessa käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa vastasyntyneelle pitkäänkin kestäviä vierotusoireita. Lapsen seuranta oireiden varalta on tärkeää.

Imetys ja huumevierotushoito 

Buprenorfiini ja metadoni erittyvät maitoon vain vähän, eikä korvaushoito yleensä ole este imetykselle. Myös buprenorfiini-naloksoni -yhdistelmän käytön aikana on yleensä mahdollista imettää. Näiden lääkkeiden väärinkäyttö sekä samanaikainen huumeiden käyttö on kuitenkin ehdoton este imetykselle. Päätös imettämisestä on tehtävä hoitavan lääkärin kanssa, ja lapsen seuranta on välttämätöntä mahdollisten haittojen toteamiseksi. 

Tupakka valmistetaan kuivattamalla Nicotina-kasvin lehtiä ja sitä käytetään polttamalla, nuuskaamalla tai pureskelemalla. Nikotiinin lisäksi tupakan savussa on yli 3000 kemikaalia ja toksiinia, muun muassa tervaa, arseenia, lyijyä ja hiilimonoksidia. Monet näistä aineista kulkeutuvat istukan kautta sikiöön, vähentävät välttämättömien ravintoaineiden ja hapen kulkeutumista sikiöön ja voivat olla sikiölle haitallisia. Vältäthän kaikkia tupakkatuotteita raskauden aikana. 

Lopetathan tupakoinnin jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Raskaaksi tulo tupakoivalla naisella voi olla vaikeampaa ja kestää pidempään kuin ei-tupakoivalla naisella. Tutkimustulosten mukaan jopa yli 10 % hedelmättömyydestä johtuu tupakoinnista. Tupakointi lisää myös kohdun ulkopuolisen raskauden riskiä. Tupakan haitallisuus hedelmällisyyteen on ohimenevää; kun lopetat tupakoimisen, hedelmällisyys palautuu. 

Tutkimusten mukaan tupakointi lisää keskenmenoriskiä noin kaksinkertaiseksi tupakoimattomiin verrattuna. Nikotiini supistaa verisuonia ja heikentää verenvirtausta kohdussa ja istukassa, jolloin sikiön hapensaanti häiriintyy. Tästä voi olla seurauksena lisääntynyt keskenmenoriski. 

Yksittäisissä tutkimuksissa on tullut esiin, että tupakoinnista johtuva verenkierron häiriintyminen saattaa lisätä epämuodostumien, kuten huulisuulakihalkion ja sydänvikojen riskiä. Tieto on kuitenkin ristiriitaista.   

Äidin tupakointi lisää selvästi ennenaikaisuuden riskiä. Tupakointi vaikuttaa myös sikiön kasvuun hidastavasti ja aiheuttaa pienipainoisuutta, joka voi olla yhteydessä muihin ongelmiin. Jos äiti lopettaa tupakoinnin ennen raskauden puoltaväliä, sikiön kasvu normalisoituu. Tupakoivilla äideillä on myös selvästi suurempi riski muillekin raskaus- ja synnytyskomplikaatioille, kuten etisistukalle (istukka tukkii synnytyskanavan), istukan ennenaikaiselle irtoamiselle, verenvuodolle ja kohtukuolemalle. Tupakointi vähentää myös vastustuskykyä ja altistaa siten infektioille. Raskauden aikaisen tupakoinnin on osoitettu vaikuttavan haitallisesti myös sikiön aivojen kehitykseen. 

Perinataalikuolleisuudella tarkoitetaan sikiön menehtymistä kohtuun tai vastasyntyneen kuolemaa seitsemän vuorokauden kuluessa syntymästä. Raskaudenaikainen tupakointi lisää perinataalikuolleisuuden riskin noin 1,5-kertaiseksi. Raskauden aikainen tupakointi lisää selvästi myös kätkytkuoleman riskiä. 

Tupakointiin liittyvät riskit raskauden aikana ovat yhteydessä siihen, kuinka monta savuketta poltat. Mitä enemmän poltat, sitä suurempi on riski raskauskomplikaatioille ja sikiöhaitoille. Jo savukkeiden määrän vähentäminen on hyödyksi sekä vauvalle että äidille. Kuitenkin tiedetään, että jo parikin savuketta päivässä vähentää sikiön hapensaantia sekä välttämättömien ravintoaineiden saantia. Parasta sekä äidille että sikiölle onkin lopettaa tupakointi kokonaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa 

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, eikä missään raskauden vaiheessa ole liian myöhäistä. Sikiö hyötyy joka hetkestä, jolloin olet polttamatta. 

Nikotiinikorvaushoitoa voidaan harkita, jos tupakoit raskauden aikana etkä yrityksistä huolimatta ole pystynyt lopettamaan tai vähentämään tupakointia. Raskauden aikaisen nikotiinikorvaushoidon käytön tulisi kuitenkin aina tapahtua lääkärin tai terveydenhoitajan seurannassa. Suosi ensisijaisesti lyhytvaikutteisia nikotiinivalmisteita, kuten purukumia tai suihkeita.  

Laastaria voidaan harkita joissain tilanteissa, jos annostelutarve on tiheää. Laastari tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa yöksi. Vältäthän ehdottomasti tupakointia nikotiinikorvaushoidon aikana, koska nikotiinipitoisuudet voivat nousta huomattavan korkeiksi. Muita lääkkeellisiä hoitoja ei ainakaan toistaiseksi suositella raskauden aikaisen tupakanpolton vierotukseen. 

Nikotiini ja muut tupakan haitalliset aineet vaikuttavat haitallisesti aivojen kehitykseen. Tupakoivien äitien vastasyntyneillä lapsilla on todettu pään kasvun hidastumista ja muutoksia aivojen rakenteissa ja toiminnassa. Jo alkuraskauden aikainen tupakointi näyttää olevan yhteydessä vastasyntyneen pienempään pään ympärysmittaan. Useissa tutkimuksissa on myös tullut esille raskauden aikaisen tupakoinnin yhteys lapsen myöhemmällä iällä esiin tuleviin oppimisvaikeuksiin sekä aktiivisuuden ja tarkkavaisuuden häiriöihin.  

Raskauden viimeisten viikkojen aikana tupakoivien äitien vastasyntyneillä on kuvattu vieroitusoireita, kuten ärtyneisyyttä, jäykkyyttä ja vapinaa. Oireet ovat olleet ohimeneviä ja korjaantuneet ilman lääkkeellistä hoitoa. Tupakoivan äidin vastasyntyneellä on suurempi vaara joutua vastasyntyneen valvonta- tai teho-osastolle kuin tupakoimattomien äitien lapsilla.  Kätkytkuoleman vaara on viisinkertainen verrattuna tupakoimattomien äitien lapsiin.  

Nuuska sisältää jauhettua tupakkaa ja makuaineita. Kuten tupakkakasvi, se sisältää siten lukuisia kemikaaleja ja toksiineja, joista osa on myös syöpävaarallisia aineita. Haitoiltaan nuuska on verrattavissa tupakanpolttoon. Vaikka nuuskatessa ei tapahdu altistumista haitalliselle palamistuotteille kuten häkä, nuuska aiheuttaa jopa pidempikestoisen nikotiinihuipun elimistössä kuin tupakointi. Nikotiini supistaa voimakkaasti verisuonia, ja voi haitata sikiön hapensaantia.  Nuuskaamisen on todettu lisäävän sikiökuoleman ja ennenaikaisuuden riskiä sekä preeklampsian (raskausmyrkytys) riskiä. 

Vältäthän ehdottomasti sähkötupakan käyttöä sekä raskauden että imetyksen aikana. Se ei ole tupakointiin verrattuna turvallisempi vaihtoehto. Sähkötupakan käyttö on uusissa tutkimuksissa arvioitu yleisiltä terveysvaikutuksiltaan yhtä haitalliseksi kuin tupakointi.  

Nesteiden koostumus voi vaihdella suuresti, eikä tuotteiden sisältöä valvota järjestelmällisesti. Nesteissä voi olla huomattavan korkeita nikotiinipitoisuuksia, ja neste voi sisältää muitakin sikiön kannalta haitallisia aineita. Sähkötupakan nesteistä on löydetty mm. lääkeainejäämiä, synteettisiä huumausaineita, raskasmetalleja ja syöpää aiheuttavia yhdisteitä.

Vältäthän tupakointia myös imetyksen aikana. Äidin tupakointi altistaa lapsen syöpää aiheuttaville aineille sekä äidinmaidon kautta että epäsuorasti. Nikotiini ja tupakan muutkin haitalliset aineet kulkeutuvat maitoon ja voivat vaikuttaa imeväiseen. Lisäksi passiivinen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua infektioille. 

Nikotiinipitoisuus maidossa on korkeimmillaan noin tunnin kohdalla tupakoinnin jälkeen, joten vähintään 2 tunnin imetystaukoa suositellaan. Suositus on perusteltu nikotiinialtistuksen vähentämisen kannalta, mutta muiden haitallisten kemiallisten aineiden kannalta tauon pituutta ei voi määrittää. 

Sähkötupakan käyttöön liittyvät samat varoitukset kuin tupakointiin. Vältäthän sen käyttöä imetyksen aikana. 

Nikotiinikorvaushoito on mahdollista imetyksen aikana. Nikotiinikorvaushoidossa imeväisen altistuminen tupakansavun muille haitallisille kemiallisille aineille jää tapahtumatta. Koska nikotiini kulkeutuu maitoon, purukumin tai inhalaatiovalmisteen käytön yhteydessä suositellaan mahdollisuuksien mukaan 2-3 tunnin taukoa ennen imetystä. 

Muita lääkkeellisiä hoitoja ei suositella imetyksen aikaisen tupakanpolton vierotukseen.