HUSin uusi tutkimusmenetelmä lyhensi jonoja vireystilatutkimuksiin

Vuoden 2022 elokuussa käyttöön otettua JOSLER-tutkimusta alettiin kehittää Diagnostiikkakeskuksen kliinisen neurofysiologian yksikössä vuonna 2018.

”Vireystilatutkimusten kysyntä oli kasvanut, joten mietimme ratkaisuja tilanteeseen. Aloimme pohtia, tarvitsevatko kaikki potilaat laajaa vireystilatutkimusta vai voisiko tutkimuksen tehdä kevyemmin”, ylifyysikko Jaana Perkola kertoo.  

Käytössä ollut MWT-tutkimus (Maintenance of Wakefulness Test) on JOSLER-tutkimusta vaativampi ja se vie hoitajalta kokonaisen työpäivän yhtä potilasta kohden. JOSLER-tutkimuksessa yksi hoitaja voi hoitaa kahden potilaan tutkimusta yhtäaikaisesti. Lääkäriltä MWT-tutkimuksen lausuminen vie moninkertaisen ajan JOSLER-tutkimukseen verrattuna. 

Nousseet tutkimusmäärät asettivat haasteita tutkimusten saatavuudelle. Ennen jono vireystilatutkimukseen oli neljä kuukautta. Nyt jono on 1–1,5 kuukautta ja MWT-tutkimusten saatavuus on parantunut huomattavasti.  

”Tämä on merkittävä parannus, sillä esimerkiksi ammattiautoilijat voivat joutua odottamaan tutkimusta sairauslomalla”. 

Euroopan unionin lainsäädäntö velvoittaa terveydenhuollon toimijat seuraamaan uniapneaa sairastavia ammattikuljettajia ja arvioimaan heidän ajokykyään. Ammattiautoilijat ovat vireystilatutkimusten suurin potilasryhmä ja uniapnea lisääntyy heidän keskuudessaan jatkuvasti. 

JOSLER mahdollistaa nopeammat diagnoosit ja miellyttävämmän tutkimustilanteen 

Vireystilatutkimuksella tutkitaan päiväaikaista vireystilaa, poikkeavaa päiväaikaista väsymystä ja hoidon vaikutusta. Vireystila voi alentua esimerkiksi uniapnean vuoksi. Uniapneassa potilaan hengitystiet menevät yön aikana ajoittain tukkoon. Tämä heikentää unen laatua ja vähentää unen määrää. Hoitona on yleisimmin CPAP-hoito eli ylipainehengityshoito. Siinä potilas saa hoitolaitteen kotiinsa ja käyttää sitä joka yö. 

JOSLER on käyttäytymiseen perustuva vireystilatutkimus. Siinä potilas istuu hämärässä huoneessa nojatuolissa ja pitää kädessään langatonta vastauspainiketta. Potilaan tehtävänä on pysyä hereillä ja painaa vastauspainiketta aina, kun siinä vilkahtaa valo. Jos potilas jättää painamatta vastauspainiketta seitsemän kertaa peräkkäin, hänen katsotaan nukahtaneen. Tarvittaessa nukahtaminen varmistetaan videokuvasta. Tutkimuksessa tehdään saman päivän aikana kolme 40 minuutin pituista mittausta. Menetelmä hyödyntää suomalaista langatonta Movesense-anturia.  

”Potilaalle uusi menetelmä tarkoittaa sitä, että hän saa tarvitsemansa tutkimuksen, diagnoosin ja hoidon aiempaa nopeammin. Myös itse tutkimustilanne on MWT-tutkimusta mukavampi”, ylilääkäri Anniina Norrkniivilä kertoo.  

MWT-tutkimuksessa tehdään saman päivän aikana neljä 40 minuutin pituista mittausta ja potilaan mahdollista nukahtamista tutkimuksen aikana arvioidaan neurofysiologisten signaalien perusteella. MWT-tutkimuksessa mahdollisen nukahtamisen arviointi voi joidenkin potilaiden kohdalla olla haasteellista. 

Tutkimustulokset luotettavia 

JOSLER-tutkimuksen tuloksia on tutkimuksissa verrattu MWT-tuloksiin sekä kliinisen neurofysiologian omassa tutkimuksessa että aiemman samantyyppisen OSLER-laitteen osalta muissa sairaaloissa maailmalla. Molempien tutkimusmenetelmien tulokset ovat tutkimuksissa osoittautuneet yhtä luotettaviksi. 

JOSLER-tutkimuksia on tähän mennessä tehty kliinisellä neurofysiologialla 200 kappaletta. Samalla MWT-tutkimusten määrä on vähentynyt. 

Potilailta saatu palaute JOSLER-tutkimuksista on ollut suurelta osin myönteistä.  

“Vaikka moniosainen vireystilatutkimus voi tuntua raskaalta, jos vireystila on alentunut, potilaat kokevat JOSLER-tutkimuksen mielekkäämmäksi kuin MWT-tutkimuksen", Norrkniivilä sanoo.  

Fimea hyväksyi JOSLERin laitekantaan omavalmisteena toukokuussa 2022. JOSLER otettiin vuonna 2023 käyttöön ammattikuljettajien vireystilatutkimuksena myös HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen Uniapneapoliklinikalla.