Kolumni: Sairaalasuunnittelu on monen muuttujan palapeliä

Ennuste väestön palvelutarpeen kasvusta määrittää HUSin uusia sairaalahankkeita. Väestö vanhenee ja keskittyy suuriin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Tällä on suuri merkitys tulevaisuuden palvelutoimintaa ja tiloja suunniteltaessa, joka tehdään ainakin 15 vuodeksi eteenpäin.

Samaan aikaan monet HUSin sairaalakiinteistöt ovat tulleet teknisen käyttöikänsä loppuun eikä peruskorjaamallakaan voida saavuttaa toiminnalle turvallisia ja terveellisiä olosuhteita. Myös joidenkin Meilahden kiinteistöjen suojelumääräykset aiheuttavat haasteita tilojen käytölle. Uudet toimintaprosessit, lääketieteen teknologia ja nykyaikainen talotekniikka vaativat aiempaa enemmän tilaa ja kerroskorkeutta. Uuden rakentaminen on usein kustannustehokkaampaa kuin peruskorjaaminen.

Sairaalasuunnittelussa ennusteiden tarkkuus ei ole täydellistä, sillä väestössä, sairauksissa tai hoitokäytännöissä voi tapahtua yllättäviä muutoksia. Politiikan suuntaakaan ei aina ole helppoa ennustaa. Sairaalakiinteistöjen on siksi oltava muuntojoustavia ja monikäyttöisiä.

Onnistuneessa sairaalasuunnittelussa tavoitellaan sujuvien toimintaprosessien lisäksi potilaille parantavaa ja rauhoittavaa ympäristöä sekä henkilökunnalle yhteisöllisyyttä ja palautumista tukevia tiloja. Hoitohenkilökunnan osaamisen hyödyntäminen suunnittelussa on nykypäivää. Asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat tuovat mukaan tärkeän potilasnäkökulman.

Poikkeustilanteisiin varautumisen näkökulmasta tasapainon löytäminen sairaalatoimintojen keskittämisen ja hajasijoittamisen välillä on myös olennaista.

Pekka Lahdenne
hankejohtaja, suuret rakennushankkeet

Husari 4/2023