Pitkittyneet keholliset oireet tunnistetaan huonosti ja hoito on usein tehotonta

Pitkittyneet keholliset oireet tarkoittavat, että niiden taustalta ei löydy muuta hoitoa vaativaa ”elimellistä” sairautta. Tällaisia ovat esimerkiksi krooninen kipu, uupumus, aistiherkkyys tai selittämättömät neurologiset oireet. 

Joukko asiantuntijalääkäreitä on ajamassa Suomeen kansallista ohjelmaa, jossa pitkittyneistä kehollisista oireista kärsivien asemaan ja hoitoon halutaan parannusta.  Ohjelmaan kuuluvat muun muassa kehollisten oireiden hoidon järjestäminen, tuki perusterveydenhuoltoon sekä koulutus ja tutkimus. 

Yksi näistä asiantuntijalääkäreistä on HUSin Psykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Risto Vataja.

Miten pitkittyneet keholliset oireet vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn ja elämänlaatuun, ylilääkäri Risto Vataja?

Pitkittyneet keholliset oireet alentavat huomattavasti lyhyt- ja pitkäaikaista työkykyä.

On melko paljon tutkimustietoa siitä, kuinka pitkittyneistä oireista kärsivillä on erityisen suuri vaara tulla työkyvyttömäksi oireidensa vuoksi, ja kuinka näiden potilaiden elämänlaatu on selvästi heikompi kuin vastaavista tunnistettavista elimellisistä syistä aiheutuvista oireista kärsivien elämänlaatu.

Miksi pitkittyneistä kehollisista oireista kärsivät potilaat ovat usein huonossa hoidollisessa asemassa? 

Syitä on monia. Potilaat tunnistetaan usein huonosti, he joutuvat tutkimuskierteeseen, altistuvat tehottomille hoidoille ja niin edelleen. Tutkimukset ja hoidot eivät välttämättä tuo terveyshyötyä vaan terveyshaittaa, ja saattavat näin lisätä oireilua.

Kun perinteistä elimellistä syytä ei löydy, osa terveydenhuollon ammattilaisista ei, muun muassa koulutuksen vähyyden vuoksi, osaa kohdata potilaita oikein. Niinpä potilaat voivat kokea tulevansa puutteellisesti kuulluiksi ja ”leimatuiksi”.

Vaikeammista oireista kärsivät, erikoissairaanhoitoon ohjatut potilaat tulevat ohjatuksi eri erikoisaloille ja eri yksiköihin usein sattumanvaraisesti, kun työnjaosta eikä hoitopoluista ei ole sovittu. 

Suuri ongelma on myös toimeentulo. Vakuutusyhtiöt ja Kela eivät useimmiten hyväksy korvausperusteeksi niin sanottuja toiminnallisia oireita, jos sairaudesta, viasta tai vammasta ei ole ”objektiivista” näyttöä eikä diagnoosia.

Ovatko pitkittyneet keholliset oireet erilaisia aikuisväestössä verrattuna lapsiin tai nuoriin? 

Lasten ja nuorten oireilussa perheen merkitys ja vanhempien rooli korostuu ehkä aikuisiakin enemmän. Nuorille sosiaalisella medialla on erityinen merkitys. Tästä esimerkkinä lastenneurologeja paljon puhuttanut koronapandemian aikainen Tourette-ilmiö TikTokissa. Siinä somevaikuttajien kuvaamat Tourette-oireet aiheuttivat nopean oireiluaallon heitä seuraavien nuorten keskuudessa. 

Nyrkkisääntö on, että lapsipotilaiden oireilun ennuste on aikuispotilaita parempi. 

Mitä pitkittyneet keholliset oireet maksavat?

Kyseessä on yksi kalleimmista oireryhmistä. Esimerkiksi Iso-Britannian terveysviranomaisten laskelmissa joitakin vuosia sitten tähän sairausryhmään kohdistuvat suorat sairaudenhoitokulut ovat suuremmat kuin päihdesairauksien tai masennuksen. 

Tutkimuksissa on myös selvinnyt, että pitkittyneistä ei-elimellisistä oireista kärsivien potilaiden laboratoriotutkimuksiin kuluu enemmän rahaa kuin muiden paljon tutkimuksia tarvitsevien. 

Kun terveydenhuoltojärjestelmä kärsii voimavarojen puutteesta, on erityisen tärkeää, että kulut saadaan kohdennettua sellaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin, joista pitkittyneistä oireista kärsivät oikeasti hyötyisivät. 

Suomalaisittain uraauurtavaa ja arvokasta tutkimustietoa näistä asioista ollaan lähiaikoina saamassa HUSista pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikalta, dosentti Helena Liiran tutkimusryhmältä. Myös kiinnostus tätä sairasryhmää kohtaan on kaikilla terveyspalvelujen portailla selvästi lisääntynyt, mikä varmasti tulee esimerkiksi potilaiden hoidon laadun paranemisena näkymään.