Sydän- ja keuhkokeskuksesta tullut sydämen johtoratatahdistuksen uranuurtaja – ”Kasvu on ollut ilmiömäistä”
Asiasanat:Sydän- ja keuhkokeskus on sydämen johtoratatahdistuksen pohjoismaisessa kärjessä. Näin toteavat kesäkuun alussa HUSissa järjestetylle johtoratatahdistuskurssille (Nordic Conduction System Pacing Summit) osallistuneet. Koulutus keräsi osanottajia Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta ja Saksasta.
Johtoratatahdistuskurssin pääpuhujana ja kouluttajana oli professori Haran Burri Geneven yliopistollisesta sairaalasta Sveitsistä (toinen vas.). Muita kouluttajia olivat Amar Taha Göteborgista, kurssin johtaja Jarkko Karvonen ja Markus Sane Sydän- ja keuhkokeskuksesta, Michael Vinther Kööpenhaminasta sekä Jussi Naukkarinen Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Luentojen lisäksi kurssilla harjoiteltiin johtoratatahdistinten asennusta simulaattorilla ja nähtiin kaksi johtoratatahdistimen asennusta suorana lähetyksenä Meilahden Tornisairaalasta.
”Sydän- ja keuhkokeskus on toiminut kansallisena ja kansainvälisenä koulutuskeskuksena. Lääkäreitä ja hoitajia on vieraillut useista maista oppimassa johtoratatahdistusta”, sanoo apulaisylilääkäri, kurssin johtaja Jarkko Karvonen HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Tapahtuman pääpuhujana ja kouluttajana oli maineikas professori Haran Burri Geneven yliopistollisesta sairaalasta Sveitsistä. Muita kouluttajia olivat Michael Vinther Kööpenhaminasta, Amar Taha Göteborgista sekä Jussi Naukkarinen ja Markus Sane Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Johtoratatahdistimia lähes päivittäin
Sydän- ja keuhkokeskuksessa johtoratatahdistus aloitettiin vuonna 2019 Hisin kimpun tahdistuksella ja vuonna 2021 professori Haran Burrin vierailun myötä aloitettiin johtoradan vasemman haaran tahdistus.
Nykyään asennuksia tehdään liki päivittäin, Meilahden lisäksi myös Jorvin sairaalassa.
”Johtoratatahdistuksella voidaan todennäköisesti vähentää tahdistuksesta johtuvaa sydämen vajaatoimintaa. Pienissä tutkimuksissa tulokset ovat lupaavia, mutta ensimmäinen suuri satunnaistettu tutkimus (PROTECT-HF) on vasta alkanut. Sydän- ja keuhkokeskus on liittymässä mukaan tutkimukseen mukana ainoana keskuksena Suomesta”, kertoo Karvonen.
Luonnollinen tapa tahdistaa sydäntä
Professori Haran Burri kertoo, että Genevessä on asennettu johtoratatahdistimia potilaille rutiininomaisesti jo useiden vuosien ajan. Jopa 90 prosenttia asennetuista sydämentahdistimista on johtoratatahdistimia.
”Aloitimme Hisin kimpun tahdistuksella vuonna 2017 ja myöhemmin johtoradan vasemman haaran tahdistus valtasi alaa. Vaikka potilaat tulisivat päivystykseen ja heillä olisi täydellinen eteis-kammiokatkos, asennamme heille johtoratatahdistimen”, sanoo Burri.
Burri pitää johtoratatahdistusta viime vuosien kiinnostavimpana ja innostavimpana alueena tahdistuksen piirissä.
”Tämä tahdistustapa muuttaa potilaidemme hyvinvointia merkittävästi. Pienen patterin kokoinen tahdistin on suuri insinööritaidonnäyte! Pidän tätä seuraavana suurena askeleena biventrikulaarisen tahdistuksen jälkeen, joka on myös ollut valtava menestystarina tahdistuksen saralla”, sanoo Burri.
"Se, että tuotte ihmisiä yhteen, on todiste siitä menestyksestä, minkä olette saavuttaneet johtoratatahdistuksessa.”
Perinteisessä tahdistuksessa sähkö kulkee hitaasti sydänlihassolusta toiseen, mikä aiheuttaa osalla potilaista sydämen supistuksen epätahtisuutta ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan. Johtoratatahdistuksessa aktivoidaan sydämen oma luonnollinen johtoratajärjestelmä, mikä saa sydämen supistumaan normaalisti, eikä tahdistus heikennä sydämen pumppausta.
”Jarkko Karvonen näki johtoratatahdistuksen potentiaalin jo hyvin aikaisin. Tahdistinhoitoa on kasvatettu ja kehitetty HUSissa paljon eteenpäin. Kasvu on ollut ilmiömäistä! En usko, että johtoratatahdistus on kasvanut näin hyvin ja näin nopeasti missään”, sanoo Burri.
”Teillä on hyvät toimenpidemäärät, ja te toimitte erittäin strukturoidusti ja keskittyneesti koko tiimin voimin, se on onnistumisen salaisuus! Pohjoismaat ja selvästi Sydän- ja keuhkokeskus on ottamassa tässä johdon. Se, että tuotte ihmisiä yhteen, on todiste siitä menestyksestä, minkä olette saavuttaneet johtoratatahdistuksessa”, Burri lisää.
Suomalaiset ”teknisiä nörttejä”
Kardiologi Jens Brock Johansen Odensen yliopistollisesta sairaalasta Tanskasta tuli koulutukseen mukanaan sairaalansa nuorempi kollega. HUSin koulutusta hän odottaa mielellään, sillä tarjolla on käytännönläheistä opetusta.
”Pohjoismaiset terveydenhuoltojärjestelmät muistuttavat toisiaan. Odotan pääseväni johtoratatahdistuksessa taas hieman eteenpäin. Pohjoismaat tekevät tässä asiassa hyvää yhteistyötä, ja on mukava tavata saman alan kollegoita.”
Odensessa johtoratatahdistus aloitettiin vuonna 2023, kun ensin oppia saatiin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
”Menemme pienin askelin eteenpäin, siksi olemme täällä oppimassa. Toistaiseksi teemme toimenpiteitä vasta helpoille tapauksille. Tanskassa myös tehdään johtoratatahdistimista tutkimusta, jonka jälkeen katsotaan, tuleeko se kansallisiin suosituksiin.”
”Suomalaiset ovat olleet aina teknisiä nörttejä, jotka kokeilevat uusia innovaatioita. On ainoastaan luonnollista, että tällainen tapahtuma järjestetään juuri Suomessa!”
Johansenin mielestä on tärkeää oppia nimenomaan suomalaisilta.
”Suomalaiset ovat olleet aina teknisiä nörttejä, jotka kokeilevat uusia innovaatioita. On ainoastaan luonnollista, että tällainen tapahtuma järjestetään juuri Suomessa!” Johansen nauraa.
Vinkkejä hankalien tapausten varalle
Jyväskylän Sydänsairaala Novassa johtoratatahdistimien asennukset aloitettiin kardiologi Mari Merentien johdolla viime vuonna. Merentie on toistaiseksi ainoa kardiologi, joka asentaa niitä Jyväskylässä. Asennuksia on joka toinen viikko yhtenä päivänä, 2–3 tahdistinta päivässä.
Merentie oli viime syksynä perehtymässä HUSissa johtoratatahdistinasennuksiin sekä Jarkko Karvosen koulutuksessa Jyväskylässä. Nyt osaamista on tarkoitus syventää entisestään, jotta hän voi opettaa myös kollegoita sairaalan sisällä.
”Olen toistaiseksi asentanut johtoratatahdistimia jonkin verran, mutta odotan hyviä vinkkejä hankalampien tapausten varalle muilta asentajilta”, Merentie sanoo.
”Meillä potilaat valitaan tähän hoitoon, jos heillä on eteis-kammiojohtumisen häiriö, sydämen oikea puoli ei ole vaikeasti laajentunut ja erityisesti jos on tarvetta runsaalle kammiotahdistukselle ja/tai sydämen supistumisvireys on hieman alentunut”, Merentie kertoo.
"Teillä halutaan, että myös keskussairaalassa päästään tässä toiminnassa alkuun."
Merentie sanoo, että hänellä on yhteistyöstä HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen kanssa ainoastaan positiivisia kokemuksia.
”HUSista on heti tarjouduttu näyttämään, kuinka johtoratatahdistin asennetaan ja opettamaan toimenpiteiden tekoa. Teillä halutaan, että myös keskussairaalassa päästään tässä toiminnassa alkuun. Jarkolle erityiskiitos, hän on todella hyvä ja innostava ohjaamaan, oikea huippuosaaja!” Merentie kiittelee.
Teksti: Tiina Tuominen
Kuvat: Mikko Hinkkanen