Yleistä tietoa rokotteista

Rokotteilla aktivoidaan elimistön puolustusjärjestelmä toimimaan tiettyä tartuntatautia aiheuttavia mikrobeja vastaan: rokotettu saa tautia vastaan immuniteetin eli suojan. Vaikka rokotteet eivät täysin estäisi tautiin sairastumista, sairastuneen oireet voivat jäädä lievemmiksi. Rokotteet suojaavat jälkitaudeilta, vammautumiselta ja kuolemalta ja ehkäisevät tartuntatautien leviämistä.   

Rokotteita on monenlaisia

Rokotteet opettavat immuunijärjestelmän tunnistamaan taudinaiheuttajia, jotka se myöhemmin muistaa, kun niitä luonnossa kohdataan. Immunologinen muisti ohjaa puolustusjärjestelmän toimimaan taudinaiheuttajia vastaan nopeasti ja tehokkaasti. Joidenkin rokotteiden suoja kestää jopa koko eliniän, toisten lyhyemmän aikaa; jotkut vaativat myöhemmin tehosteannoksia.  

Rokotteita on monenlaisia. Jotkin sisältävät tapettuja mikrobeja, jotkin eläviä, heikennettyjä taudinaiheuttajia, jotka eivät kykene aiheuttamaan varsinaista tautia, mutta aktivoivat silti immuunipuolustuksen. Useimmat rokotteet eivät sisällä kokonaisia mikrobeja vaan mikrobien osia, kuten proteiineja, polysakkarideja, nukleiinihappoja tai lähetti-RNA:ta.  Rokotteiden antotavat ja annostus vaihtelevat: jotkin valmisteet otetaan pistoksena ihon alle tai lihakseen, toiset liuoksena tai kapselina suun kautta, tai nenäsuihkeena. Eri rokotteita voidaan antaa tiettyjen sääntöjen puitteissa useitakin yhtä aikaa. 

 Rokotteet kuuluvat lääketieteen suurimpiin saavutuksiin. Rokotusten voimin on maailmasta onnistuttu täysin hävittämään tappava virustauti isorokko; myös villi poliovirus on lähes häädetty. Hyvän rokotuskattavuuden ansiosta ei Suomessa juurikaan enää tavata osaa aiempia sukupolvia vaivanneista vakavista lastentaudeista eikä niiden jälkitaudeista.  

Jokainen rokote käy läpi tarkoin valvotun prosessin

Ennen kuin rokotteita voidaan ottaa käyttöön, niiden tulee läpäistä tarkat kliiniset tutkimukset, joissa selvitetään siedettävyyttä, turvallisuutta ja mahdollisia haittavaikutuksia sekä immuunivastetta ja tehoa kohdeväestössä. 

Rokotteiden kehitystyö alkaa koeputkissa tehtävin kokein. Lupaavat valmisteet testataan ensin eläimillä ja lopuksi vapaaehtoisilla ihmisillä ykkös- kakkos- ja kolmosvaiheen tutkimuksin. Rokotteiden tehoa tarkastellaan etenkin laajoissa kolmosvaiheen tutkimuksissa, jotka enimmäkseen toteutetaan kansainvälisesti useissa keskuksissa. Jokainen rokote siis käy läpi pitkän ja tarkoin valvotun prosessin, ja lääkeviranomaiset arvioivat kaikkien tutkimusvaiheiden tulokset hyvin tarkasti ennen myyntiluvan myöntämistä.