Naistenklinikka: 90 vuotta naistentautien ja synnytysten hoitoa
Verkkonäyttelyssä pääset tutustumaan Naistenklinikan historiaan 1930-luvulta nykypäivään. Näyttelyn on tuottanut HUSin museotoimikunta.
Naistenklinikan perustaminen
Suomen ensimmäinen synnytyssairaala siirtyi yliopiston mukana Turusta Helsinkiin vuonna 1833. 1900-luvun alussa sairaalasynnytysten suosio kasvaa ja Helsingin synnytyslaitos käy pieneksi. Myös Naistentautien klinikan tilat ovat puutteelliset. Seth Wichmann nimitetään synnytys- ja naistentautiopin professoriksi vuonna 1924, jonka jälkeen hän ryhtyy aktiivisesti ajamaan Naistenklinikan perustamista.
Naistenklinikka vihitään käyttöön 3.10.1934. Valmistuessaan se on Suomen ensimmäinen sekä Euroopan suurin synnytys- ja naistentautien klinikka. Yliopistollisena sairaalana Naistenklinikan tehtäviin on alusta lähtien kuulunut myös lääkäreiden opetus.
1930- ja 1940-luvut: vauvabuumi uudella klinikalla
Sairaalasynnytykset yleistyvät nopeasti klinikan valmistumisen jälkeen. Gynekologisia syöpiä hoidetaan alusta alkaen sädehoidolla ja kirurgisesti. Toisen maailmansodan aikana Naistenklinikka toimii sekä synnytyssairaalana että sotasairaalana. Sodan jälkeen yli puolet synnytyksistä on sairaalasynnytyksiä. Vauvabuumi näkyy myös Naistenklinikalla.
1950- ja 1960-luvut: edistystä syövän seulonnassa
Sikiöiden röntgentutkimukset lopetetaan 1950-luvulla syöpäriskin vuoksi, minkä seurauksena kehityshäiriöitä on miltei mahdoton todeta ennen syntymää. Sikiön vointia ryhdytään seuraamaan mikrofonilla ja ensimmäisillä ultraäänilaitteilla 1960-luvulta alkaen.
Naistenklinikan ylilääkäri ja professori Sakari Timonen luo PAPA-joukkoseulontajärjestelmän, jonka ansiosta kuolleisuus kohdunkaulan syöpään laskee koko maassa.
1970- ja 1980-luvut: sikiötutkimus mullistuu
Naistenklinikan laajennusosa valmistuu 1975. Usean hengen synnytyssalit jäävät historiaan ja isät pääsevät mukaan synnytyksiin. Sikiötutkimus mullistuu: lapsivesitutkimuslaboratorio aloittaa toimintansa ja ultraäänitutkimukset tehdään kaikille raskaana oleville. Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyy Naistenklinikalla 1984. Joukkoseulonnan ja uusien hoitomuotojen ansiosta 85 prosenttia ensimmäisen asteen kohdunkaulan syövistä pystytään parantamaan.
1990- ja 2000-luvut: tähystyskirurgia kehittyy
Gynekologinen tähystyskirurgia otetaan laajasti käyttöön. Potilaslähtöisyyttä lisätään ja synnyttäjät saavat esimerkiksi valita synnytysasennon. Naistenklinikasta ja Kätilöopistosta muodostetaan yhteinen hallinnollinen kokonaisuus, jossa Naistenklinikalle keskitetään työnjaossa syövän hoito, sikiödiagnostiikka ja riskisynnytykset.
2010–2020-luvut: uusia tiloja synnyttäjille ja naistentautien potilaille
Naistenklinikan uusi laajennusosa valmistuu 2016. Tiloihin tulee leikkaus- ja synnytysosastot, vastasyntyneiden teho-osasto, opetustiloja, magneettitutkimuslaitteita sekä tiloja tukihenkilöille. Kätilöopiston sulkeuduttua vuonna 2017 joka viides suomalainen syntyy Naistenklinikalla. Tammikuussa 2024 otetaan käyttöön moderni leikkausrobotti, jolla voidaan tehdä vaativia endometrioosin ja kohdunrungon syövän leikkauksia.