Töölön sairaala: 90 vuotta tapaturmien hoitoa
Tervetuloa Töölön sairaalan 90-vuotisesta historiasta kertovaan verkkonäyttelyyn! HUSin museotoimikunnan tuottamassa näyttelyssä käydään läpi vuonna 1932 avatun sairaalan keskeisimmät vaiheet perustamisesta sairaalan viimeiseen toimintavuoteen 2022 asti.
Suomen Punaisen Ristin sairaala pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1932.
Suomen Punaisen Ristin sairaala valmistui Helsingin Töölöön 1932. Sairaala siirtyi osaksi Helsingin yliopistollista keskussairaalaa eli HYKSiä vuonna 1958, ja kaksi vuotta myöhemmin sen nimi vaihdettiin Töölön sairaalaksi.
Sairaalassa on alusta asti keskitytty tapaturmissa loukkaantuneiden hoitoon, ja sairaala on ollut edelläkävijä tapaturmavammojen hoidon kehittämisessä. Sairaalassa on aloittanut toimintansa muun muassa Suomen ensimmäinen neurokirurginen osasto, traumapotilaiden teho-osasto sekä palovammayksikkö. 1960-luvulta lähtien Helsingin ja Uudenmaan vaikeasti vammautuneiden ja erikoishoitoa vaativien tapaturmapotilaiden hoito keskitettiin Töölön sairaalaan. Vuoteen 2022 saakka sairaala oli yksi Pohjois-Euroopan suurimmista traumakeskuksista.
Sairaalan perustaminen
Suomen Punaisen Ristin (SPR) kenttäambulanssin kirurgina ja johtajana useissa sodissa toiminut Richard Faltin katsoi, että SPR tarvitsi oman sairaalan pystyäkseen varustamaan kenttäsairaalan ja kouluttamaan henkilökuntaa sodan aikaista toimintaa varten. Vuonna 1921 SPR:n puheenjohtajaksi tullut marsalkka Gustaf Mannerheim johti rahankeruukampanjaa, josta saadut varat yhdessä lainan kanssa mahdollistivat sairaalan rakentamisen.
Sairaalan rakennusvaiheessa katsottiin, että sairaalan tuli keskittyä tapaturmissa loukkaantuneiden hoitoon, sillä se vastasi parhaiten SPR:n sodanaikaista tehtävää. Siksi sijainti valittiin läheltä suuria liikenneväyliä, ja sairaalaan suunniteltiin ensiapuasema, toimiva ajoyhteys sairaankuljetukselle sekä ensiaputoimintaa tukevat sairaalaosastot.
Kuvassa vasemmalta professori Richard Faltin, SPR:n sairaalan ylihoitaja Berrit Kihlman, marsalkka C. G. E. Mannerheim sekä lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahti Invalidisairaalan katolla vuonna 1940. Faltin kehitti vammojen hoitoa ja edisti traumatologian osaamista Suomessa, ja häntä pidetään suomalaisen plastiikkakirurgian isänä.
Arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelema 150-paikkainen sairaalarakennus valmistui vuonna 1932. Yhdeksänkerroksisessa länsitornissa (kuvassa vasemmalla) sijaitsivat hoitohenkilökunnan asunnot, keskimmäisessä osassa poliklinikat, leikkaussalit ja potilashuoneet sekä itäpäädyssä pesula, keittiöt ja taloushenkilökunnan asunnot. Valmistuessaan sairaala oli yksi Euroopan uudenaikaisimmista.
Potilasta hoidetaan Suomen Punaisen Ristin sairaalan päivystyksen toimenpidehuoneessa 1940- tai 1950-luvulla.
1930–1940-luvut
1930-luvulla toiminta keskittyi yleiskirurgiaan, tapaturmakirurgiaan ja neurokirurgiaan. Sairaalassa hoidettiin vuosittain suuri määrä kallovammoja, minkä vuoksi sairaalaan perustettiin Suomen ensimmäinen neurokirurginen osasto vuonna 1936.
Talvi- ja jatkosodan aikana sairaala toimi sotasairaalana. Sairaalaan keskitettiin aivo-, selkäydin- ja hermovammojen hoito. Lisäksi hoidettiin mm. leuka- ja kasvovammoja, vaikeita raajavammoja ja amputoituja.
Kirurgi Aarno Snellman (kuvassa keskellä) perehtyi neurokirurgiaan Ruotsissa ja suoritti palattuaan ensimmäisen aivoleikkauksen syyskuussa 1935. Kuvassa ylilääkäri Snellman neurokirurgisessa leikkauksessa alilääkäri Gunnar af Björkestenin avustamana 1940- tai 1950-luvulla.
Sodan aikana sairaalaan rakennettiin maanalainen sairaalaosasto, jossa pystyttiin hoitamaan pommituksissa loukkaantuneita sekä muita potilaita myös ilmahälytysten ja pommitusten aikana. Kuvassa ylihoitaja Berrit Kihlman ja tohtori Sven Rehnberg maanalaisessa leikkaussalissa.
Vuonna 1941 alettiin kouluttaa apusisaria eli vapaaehtoisia apuhoitajia kenttä- ja sotasairaaloihin. Kuvassa apusisar pakkaa puhtaita sidetarpeita sodan aikana.
Vuonna 1947 perustettu SPR:n Veripalvelu toimi sairaalan tiloissa 1948–1972. Kuvassa oikealla Veripalvelua 1948–1988 johtanut professori Harri Nevanlinna ja oikealla veripalveluhoitaja (myöh. johtava hoitaja) Terttu Waltzer 1950-luvun lopulla.
Suomen ensimmäinen aivosähkökäyrä- eli EEG-laite otettiin käyttöön sairaalassa vuonna 1948. Laite mittaa päähän asetettujen elektrodien avulla aivojen sähköistä toimintaa.
1950–1960-luvut
1950-luvulla toiminta painottui kirurgisiin toimenpiteisiin. Sairaalan siirryttyä vuonna 1958 HYKSin omistukseen muodostettiin sinne ortopedian ja traumatologian sekä neurokirurgian klinikat. Yhdessä klinikat toimivat Suomen ensimmäisenä traumakeskuksena.
Luukasvaimien leikkaushoito aloitettiin 1960-luvulla ja sitä tukemaan perustettiin vuonna 1968 luupankki.
1959 valmistui arkkitehti Veli Paatelan suunnittelema punatiilinen laajennusosa (kuvassa vasemmalla), jossa oli tilat neurokirurgian klinikalle, poliklinikalle ja hallinto-osastolle.
1959 neurokirurgian klinikalle perustettiin Suomen ensimmäinen tehosteisen valvonnan osasto, ”tarkkailuhuone”, jossa oli paikka neljälle potilaalle. Hoitaja tarkkaili potilaan tilaa sängyn vieressä. Ensimmäinen tapaturmapotilaisiin keskittynyt teho-osasto perustettiin niin ikään Töölöön vuonna 1966.
Hallinto-osaston tilat muutettiin uudeksi tapaturma-asemaksi vuonna 1966. Vuodesta 1960 lähtien tapaturmissa vaikeasti loukkaantuneiden hoito oli Uudellamaalla keskitetty Töölön sairaalaan.
Näyttelijä Tauno Palo hoidettavana Töölön sairaalan tapaturma-asemalla 1960-luvulla.
1970–1980-luvut
Uusi leikkaussalisiipi valmistui vuonna 1984. Siiven neljä leikkaussalia oli varattu ortopedian ja päivystyksen leikkauksia varten.
HYKSin plastiikkakirurginen osasto siirtyi Kirurgisesta sairaalasta Töölön sairaalaan vuonna 1985. Sairaalaan perustettiin 1988 Suomen ensimmäinen palovammayksikkö.
Potilaiden kuntoutusta vuonna 1978. Laajennusosasta myös kuntoutusosasto sai uudet tilat. Kuvassa kävely- ja liikeharjoituksille omistettu tila, jossa oli käytössä muun muassa kuntopyörä, voimisteluvälineitä, painoja sekä puola- ja nojapuut.
Plastiikkakirurginen leikkaus vuonna 1986. Keskellä tuleva plastiikkakirurgian ylilääkäri Sirpa Asko-Seljavaara.
1990–2020-luvut
Huuli- ja suuhalkiokeskus HUSUKE siirtyi Töölöön vuonna 1993.
Vuonna 1995 toimintansa aloitti uusi laajennettu käsikirurgian osasto, joka vuonna 2000 laajeni yläraajakirurgian vastuuyksiköksi.
Helsingin erikoissairaanhoitoa vaativa tapaturmakirurgia keskitettiin Töölön sairaalaan 2000-luvulla. Toimintansa aloitti vaikeasti vammautuneiden potilaiden ensihoitoa kehittävä traumatyöryhmä, joka julkaisi vuonna 2003 traumatoimintaohjeen sekä aloitti traumaryhmien simulaatiokoulutuksen. Oma traumasimulaatiokeskus valmistui Töölön sairaalaan vuonna 2005.
Töölön sairaalan toiminnot siirtyivät Helsingin Meilahteen uusiin Puisto- ja Siltasairaaloihin 2021–2023.
Jalkaa kipsataan poliklinikalla vuonna 1993.
Traumasimulaatio käynnissä Töölön sairaalan traumasimulaatiohuoneessa vuonna 2008. Jukka Alstela.